Josilac säilöö lypsättävät rehut

21.09.2015 // Eeva-Kaisa Pulkka

Käytön helppous, turvallisuus ja ennen kaikkea rehun hyvä säilöntälaatu ovat vakuuttaneet maitotilan Josilacin käyttäjäksi säilörehun teossa.

Siikakoskella Lapinlahdella maitotilaa pitävällä Risto Pellikalla on pitkä kokemus biologisista säilöntäaineista. Hänen isänsä aloitti niiden käytön viisitoista vuotta sitten paalirehun säilönnässä ja poika on jatkanut hyväksi havaittua käytäntöä.

– Olen kokeillut yhdeksää eri ainetta ja Josilac on toiminut parhaiten, Pellikka kertoo. 

– Tein Josilacista AMK agrologin tutkinnon opinnäytetyönkin yhdessä luokkakaverin kanssa.

Pellikka on mieltynyt biologisissa säilöntäaineissa niiden käytön helppouteen ja turvallisuuteen. 

Aineita voi käsitellä ilman suojavarusteita, ne eivät vaadi erillisiä varastotiloja ja eivätkä ruostuta koneita.

– Josilacilla säilötty rehu tuoksuu miellyttävältä, rehu on tasaisesti käynyttä, paaleissa ei ole hometta ja lehmille se maistuu hyvin, Pellikka kehuu.

Rehun onnistumisesta kertoo myös menestyminen säilörehukisassa. Pellikan viime kesäinen säilörehu arvioitiin kolmanneksi Josilacin valtakunnallisessa kilpailussa.


Josilac-pussin sisältö sekoitetaan reippaasti vispaten pieneen määrään vettä.

Lajikevalinnoilla joustoa korjuuseen

– Peltojen kunto, ojitus ja tasaisuus sekä hyvä kasvusto ja rikkakasvien torjunta. Oikea korjuuajankohta ja huolellisuus rehunteossa, Risto Pellikka luettelee hyvän rehun takeita säilöntäaineen lisäksi.

Taskuun mahtuvan Josilac-pussin liikuteltavuus on helppoa ja säilöntäliuoksen valmistuminen nopeaa, kun vain vettä on valmiina. Pellikka sekoittaa kaksi pussillista Josilacia sankossa veteen reippaasti vispaten, kaataa seoksen 200 litran tynnyriin ja täyttää tynnyrin vedellä. Muuta ei tarvita.

Rehun kosteudesta riippuen annostelu on 3–5 litraa paalia kohti. Tarvittaessa Pellikka on tehnyt seoksesta laimeamman, jotta annostelu on sopivalla tasolla, sillä paalaimen pumppuhapottimen annetaan yleensä toimia täysillä. Näin varmistetaan riittävä säilöntäaineen määrä koko karhoon.

Pellikka tavoittelee reilun 30 prosentin kuiva-­ainepitoisuutta, mutta Josilacilla on säilötty onnistuneesti niin 18 kuin 53 prosentin rehuja.

Pellikalla kasvaa säilörehulohkoilla neljää eri siemenseosta. Aikaisempaa ja myöhemmin kehittyvää timoteita on seoksena ruoko- ja nurminadan sekä puna-apilan kanssa siten, että yksin tilaansa pyörittävällä isännällä ei koko säilörehuala vaadi korjuuta samaan aikaan.

– Eri tavalla kehittyvät nurmet auttavat siinä, että kaikki ehtii normaali kesänä korjata oikealla kasvuasteella. Pyrin siihen, että D-arvo olisi noin 700, isäntä kertoo.

Tilan koko viljelyala on nurmella uusittavia lohkoja lukuun ottamatta. Kesällä 2015 Pellikka uusi nurmet entisestä poiketen suojaviljaan, joka on tarkoitus korjata kokoviljasäilörehuksi. Muutama nurmihehtaari korjataan noin D-arvolla 660 sekä tehdään kuivaksi heinäksi.


K-maatalouden myyjä Tarmo Heiskanen houkutteli Risto Pellikan Josilacin säilörehukisaan hyvin tuloksin.

Maitoa hyvällä säilörehulla

Säilörehun laadulla ja lypsättävyydellä on suuri merkitys, sillä Pellikan karjan väkirehuruokinta on maltillinen, väkirehuprosentti on noin 40. Parhaat lehmät heruvat noin 60 maitokiloon päivässä ja suurin väkirehuannos on 12.5 kiloa päivässä.

Karja on ay-valtainen, sillä se vaikuttaa Pellikan mukaan hyödyntävän säilörehuvaltaisen ruokinnan maitolitroiksi holsteinia paremmin.

Tila on ollut karjantarkkailussa vasta seitsemän vuotta ja vajaan kymmen vuoden isännyyden aikana keskituotos on noussut yli kolmella tuhannella kilolla. Suurimpina tekijöinä Pellikka pitää ruokinnan tarkentumista ja jalostukseen panostamista.

Jalostuksen tuloksista kertoo, että viime vuonna Faba testautti viiden eri lehmän vasikat, joista yksi sonnivasikka ostettiinkin kasvamaan siemennyssonniksi. Tänä vuonna tilalla tulivat myös täyteen kultaiseen W. E. -mitaliin vaadittavat 25 vuotta ­E-luokan maitoa.

 

Risto Pellikan tila

  • Siikakoski, Lapinlahti (ent. Varpaisjärvi)
  • 30 lypsävää ja nuorkarjaa noin 20
  • keskituotos 9 600 kg EKM
  • peltoa 21 ha, vuokrattua 5 ha ja raivioita 14 ha
  • nurmiseokset: ruokonata-puna-apila-nurminata-aikainen timotei
  • aikainen timotei-nurminata, myöhäinen timotei-nurminata, myöhäinen timotei-puna-apila

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita