Jätevesijärjestelmä ajan tasalle

28.01.2015 // Tuomas Lehtonen

Haja-asutusalueilla yleisesti käytetyt sakokaivot ovat tulleet tiensä päähän. Ympäristö- ja hygieniahaittojen vähentämiseksi ne tulee korvata nykyaikaisella jätevesijärjestelmällä, kuten panos- tai maapuhdistamolla.

Uponorin harmaavesisuodattimet puhdistavat pesu- ja tiskivedet turvesuodatustekniikalla ilman kemikaaleja ja sähköä.

Uponorin jäteveden pienpuhdistamoista vastaavan tuotepäällikön Jyrki Löppösen mukaan sakokaivot ovat edelleen yleisesti käytössä haja-asutusalueilla. Jätevedessä oleva kiintoaines erotetaan esimerkiksi betonisista kaivon­renkaista tehdyssä kaivossa, ja neste jatkaa matkaansa viemäri­putkessa avo-ojaan. Nykymääräysten mukaan sakokaivot eivät kelpaa edes pesuvesien käsittelyyn. Löppönen muistuttaa, että myös modernimmat järjestelmät on tarkastettava aika ajoin.

– Karkeasti voidaan sanoa, että yli 15 vuoden ikäisten jätevesijärjestelmien kaivojen ja t-haarojen tiiveys sekä puhdistetun jäteveden purkupaikka tulisi tarkistaa, Löppönen sanoo.

Nykymääräyksillä Löppönen viittaa Suomen ympäristölakiin ja jätevesiasetukseen, jotka uudistuivat vuonna 2011. Tuolloin ympäristöön päästettävien jätevesien rajoituksia kiristettiin, jotta vesistöjen rehevöitymistä ja hygieniahaittoja pystyttäisiin tehokkaammin ehkäisemään ja juomavedet pysyisivät puhtaampina. 

Uudessa asetuksessa edellytetään, että jätevedessä olevasta orgaanisesta aineksesta poistetaan vähintään 80 prosenttia kiintoaineesta, 70 prosenttia kokonaisfosforista ja 30 prosenttia kokonaistypestä. Tiiviimmin asutuilla ja pohjavesialueilla sekä rannan läheisyydessä päästörajat ovat vielä tiukemmat. 

Uudisrakentamisessa ja rakennuslupaa edellyttävissä saneerauskohteissa jätevesijärjestelmät on saatettava heti määräysten mukaisiksi. Muiden olemassa olevien rakennusten ja kiinteistöjen osalta jätevesijärjestelmä tulee uudistaa muutaman vuoden siirtymäajan puitteissa. 

 

Liikkeelle suunnitelmasta

Vanhaa jätevesijärjestelmää saa kunnostaa, ylläpitää ja korjata pienimuotoisesti ilman lupaa. Jos järjestelmä vaihdetaan kokonaan tai siihen tehdään oleellisia muutoksia, tarvitaan kunnalta toimenpidelupa, johon liitetään kiinteistön jäte­vesisuunnitelma.

Jätevesijärjestelmän suunnittelu käynnistyy tonttikäynnillä. Jätevesien käsittelyyn erikoistunut suunnittelija tarkastaa tontin maaperän ja korkotasot sekä mittaa suoja­etäisyydet vesikaivoihin, rakennuksiin ja naapureihin. Samalla hän selvittää tontin ja rakennuksen nykyiset ja tulevat käyttötarpeet. Esimerkiksi tontille tulevat lisärakennukset tulee huomioida suunnittelmassa. 

– Jätevesijärjestelmän mitoituksen tulee vastata kiinteistön todellista vesimäärää tai käyttäjämäärää. Vakituisesti asutut kohteet mitoitetaan vähintään viidelle hengelle, sillä myös tulevaisuuden tarpeet on huomioitava, Löppönen opastaa.

Hän muistuttaa, että jätevesijärjestelmän suunnitteluvaiheessa kannattaa käydä läpi myös kiinteistön muun vesihuollon uudistamistarve. Olisiko esimerkiksi tehtävä muutoksia myös rakennuksen sadevesi- ja salaojajärjestelmiin? 

Maaperäkäsittelyssä jätevesi johdetaan imeytysputkia pitkin maapuhdistamoon pieneliöiden hajotettavaksi. Jäteveden kiintoaines poistetaan ensin saostuskaivoissa ja vesi johdetaan maaperään imeytysputkien avulla.

 

Biologis-kemiallinen puhdistusprosessi

Pientalojen jätevesijärjestelmäksi on erilaisia vaihtoehtoja, joiden soveltuvuus riippuu kiinteistön ominaisuuksista ja käyttötarpeista. Valikoimakirjoon kuuluvat esimerkiksi erilaiset laite- eli panospuhdistamot, maasuodatinkentät, umpisäiliöt, kuivakäymälät ja harmaa­vesisuodattimet. 

Panospuhdistamoon kuuluu ­saostus- ja prosessisäiliö. Ensiksi mainittu erottelee vedestä kiinteän aineen, kuten lietteen, paperit ja rasvan. Prosessisäiliössä veden epäpuhtaudet poistetaan biologis-kemiallisesti ja fosfori sidotaan saostuskemikaalin avulla. Prosessisäiliöstä puhdistunut vesi voidaan johtaa esimerkiksi ojaan tai imeyttää maahan.

– Panospuhdistamo soveltuu hyvin sellaisiin kohteisiin, joissa puhdistukseen tulevan veden määrä ja laatu vaihtelevat merkittävästi, Löppönen toteaa. 

Kiinteistön vanhan jätevesijärjestelmän osia voidaan hyödyntää usein uudessa panospuhdistamossa. Löppönen kertoo Uponorin panospuhdistamon sopivan suoraan vanhan sakokaivon tilalle, ja se voidaan liittää olemassa oleviin putkilinjoihin. 

 

Imeytyskenttä sopii pellolle 

Toinen vaihtoehto jäteveden puhdistamiseen on maapuhdistamo, johon kuuluu kiinteän jätteen keräävä saostussäiliö ja noin 30-neliöinen, hiekka- ja sorakerroksista rakennettava imeytyskenttä. Imeytyskenttä voidaan rakentaa isolle pihalle tai vaikkapa pellolle, jossa ei ajeta työkoneilla. Löppösen mukaan maarakentaminen tulee tehdä huolella, sillä maa-ainesten rakeisuuskäyrän on oltava tarkasti oikeanlainen. 

Maapuhdistamot eivät useinkaan sellaisenaan sovi pohjavesialueelle tai vesistöjen rannalle. Tällaisissa kohteissa maapuhdistamon fosforin poistoa tulee tehostaa tai kiinteistöön on rakennettava kaksois­viemäröintijärjestelmä, joka ohjaa harmaat vedet maapuhdistamoon tai harmaavesisuodattimeen ja käymälävedet umpisäiliöön. 

Nykyaikaisen jätevesijärjestelmän huolto on varsin helppoa. Saostussäiliöt ja umpisäiliöt tulee tyhjennyttää säännöllisesti kahdesti vuodessa. Umpisäiliöihin voidaan liittää langaton täyttymishälytin, joka ilmaisee tyhjennystarpeen. Panospuhdistamoihin tulee myös muistaa lisätä saostuskemikaalia järjestelmätoimittajan ohjeen mukaisesti. 

– Tyhjennys on tärkeää järjestelmän toimivuuden kannalta. Esimerkiksi maapuhdistamojen käyttöikä lyhenee ja ne voivat tukkeutua, jos saostussäiliön tyhjennys laiminlyödään, Löppönen sanoo. 

Wavin Loka 5400 -umpisäiliö toimii jätevesien väliaikaisena varastona. Varsinaista puhdistusta varten vesi kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. 

Jätevesijärjestelmä avaimet käteen -toimituksena

Rautakeskon tavararyhmäpäällikkö Juha Huuskon mukaan jätevesiremontin kanssa ei tarvitse tuskailla yksinään. Rautia-rautakaupoista saa yhdellä sopimuksella täydellisen paketin, johon voi halutessaan sisällyttää järjestelmän suunnittelun, tarvittavat tuotteet, asennuksen, maanrakennustyöt ja jopa rahoituksen. Myös tontin maisemoinnin voi sisällyttää pakettiin.

Rautian yhteistyökumppani Suomen LVI-suunnittelu toteuttaa järjestelmäsuunnittelun kiinteään 713 euron hintaan. Pakettiin kuuluu kohdekäynti, suunnitelma kuvineen ja valmiiksi täytetty hyväksymishakemus kuntaa varten. Jos rakennusvalvonta ei hyväksy suunnitelmaa, muutokset tehdään veloituksetta tai vaihtoehtoisesti suunnitelmasta ei veloiteta lainkaan. 

– Markkinoilla on toimijoita, jotka ovat myyneet väärin mitoitettuja tai muuten epäsopivia järjestelmiä kotitalouksille. Kun kumppanimme toteuttavat järjestelmän suunnittelun ja asennuksen, pystymme antamaan sille toimivuustakuun, Huusko sanoo.

Hyväksytyn suunnitelman pohjalta Rautia toimittaa asiakkaalle kaikki järjestelmään kuuluvat tuotteet asennushiekoista ja sorasta lähtien. Osaava asennusporukka hoitaa loput. Halutessaan asiakas voi hankkia asennusvalvonnan Suomen LVI-suunnittelulta. Tällöin työmaatoteutuksesta tehdään kirjallinen dokumentti valokuvineen.

– Valikoimiimme kuuluvat Uponorin ja Wavin-Labkon jätevesijärjestelmätuotteet sekä pienemmillä käytöllä oleviin vapaa-ajanasuntoihin soveltuvat kemiallisesti, sähköllä tai kaasulla toimivat wc:t. Pystymme siis rakentamaan toimivan järjestelmän kaikkiin kiinteistöihin ja käyttötarpeisiin, Huusko vakuuttaa.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita