Biolämpö – kustannusjahdin paras ratkaisu

20.01.2015 // Hannu Koivisto

Puskankylän Kuivaamo-Osuuskunta käynnisti tänä syksynä uuden kuivaamon bioenergialla. Energiasäästö on huima: kolme miljoonaa kiloa viljaa kuivattiin pääosin esipuhdistusjätteellä.

Puskankylän kuivurilla Kauhajoen Päntäneellä on takanaan ensimmäinen kuivaus­syksy. Uuden biokuivurin siiloihin kuivattiin kolme miljoonaa kiloa viljoja. Vanhaa kuivuria käytettiin myös 1,5 miljoonan kilon edestä.

Viljaa kuivataan pääasiassa 11 osuuskunnan osakkaalle ja jonkin verran ulkopuolisille. Uuden kuivurin takana on arviolta 1 200 hehtaaria eri viljalajeja tattarista ja speltistä rehuohraan.

Myyntiviljasta on kuivuriosuuskunnalla myyntisopimus Kauhajoen K-maatalouden kanssa. 

Kuivuripaketin väritys aiheutti rakennusvalvonnan kanssa pientä vääntöä. Sininen erottuu ja sopii maisemaan jokaisena vuodenaikana.

Kuvassa Pauli Yli-Hyövälti ja Reijo Santala.

 

Ilmaista kierrätysenergiaa 

Biolämpö alentaa kuivauskustannuksia rajusti. 

– Kolmen miljoonan kilon kuivaamiseen tarvitaan keskimäärin 100 000 euroa, jos kuivataan öljyllä. Nyt ostettiin turvetta alle 5 000 eurolla, sanoo Pauli Yli-Hyövälti, kuivuriosuuskunnan puuhamies.

Kun biolämpö käynnistetään, tarvitaan kiinteää polttoainetta, jotta saadaan kunnollinen massiivinen hiillos koko palotilaan. Sytytyksen jälkeen esipuhdistusjäte otetaan käyttöön.

– Aluksi hankimme ulko­puolelta esipuhdistusjätettä. Kuten näet, sitä tuli kyllä omastakin takaa riittävästi, sanoo Yli-Hyövälti ja näyttää oviaukon yli pursunutta kekoa. Turvetta sekoitetaan hiukan puhdistusjätteen sekaan palamis­tapahtuman parantamiseksi.

– Esipuhdistusjäte on ongelma­jätettä, josta syntyy kustannuksia, eikä sitä tahdo ainakaan täällä Kauhajoella lämpölaitos ottaa edes vastaan. 

Kuivurilaitos maksoi noin miljoona euroa. Kymmenen vuoden öljyn tarve tekee toisen miljoonan. Biolämpökeskus säästää kymmenessä vuodessa sen miljoonan. 

– Öljykäyttöisellä kuivaamisella tulisi konkurssi. Niin paljon ei voisi kuivaustaksaa ottaa, että se olisi kannattavaa, sanoo Yli-Hyövälti.

Tonnin kuivaamisen polttoainekustannukset biopannulla maksavat alle pari euroa. Öljyllä kuivattu tonni maksaa 40 euroa, mikä on kolmannes sadon arvosta, jos ohratonnin arvo on 120 euroa.

Miljoonan maksanut kuivuri siiloineen tuottaa nykyhinnoilla kymmenessä vuodessa miljoonan polttoainesäästöt.

Biopannun hankinta on isossa laitoksessa kannattavampaa kuin pienessä. Pienessä kuivurissa voi öljy olla edullisempi vaihtoehto hankintahinnan takia. 

 

Automatiikka takaa toimintavarmuuden

Koko paketti syöttölaitteita ja biolämpölaitosta myöten on kauhajokelaisen Biofiren toimittama. Polttimena on Biofiren Palokärki-poltin liikkuvalla arinalla. 

Maksimissaan 850 kilowattia tuottava järjestelmä toimii automaattisesti. Toisin kuin öljylämmitys, biolämpö antaa mahdollisuuden pitää lämpötila tasaisena, vaikka ulkolämpötila laskisi. 

– Järjestelmä säätää lämpötilaa portaattomasti puhalluksen määrää ja polttoaineen syöttöä säätämällä, sanoo Biofiren toimitusjohtaja Reijo Santala. K-maatalouden myyjä Esa Perkiö komppaa Santalaa. 

– Kuivaaminen oli todella tehokasta, kun lämpötila pysyy koko ajan tarkasti säädetyssä. 

Öljypannu saattaa kylminä syys­öinä pudottaa lämmöt 60 asteeseen. Silti poltin polttaa täyttä öljymäärää koko ajan, mikä maksaa hitaampana kuivumisena paljon. 

Biofiren laitteet ovat olleet K-maatalouden myynnissä vuoden. Perkiö uskoo biolämmityksen yleistymiseen, koska laitteet ovat jo niin toimintavarmoja.

Automatiikka on helppokäyttöistä. Lämmityksen esisäädöt tehdään ennen kuivauksen aloitusta halutuiksi, ja niitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. 

Kuivurin hoitajan ei tarvitse juoksennella pihan perälle kuivuria tarkistamaan, koska näytöltä näkyy kaikki tarpeellinen. 

Lämpökeskusta voidaan seurata ja säätää etänä älypuhelimella tai läppärillä. Polton ja syötön toimintaa voidaan seurata ohjauskeskuksen käyriltä, joita piirtyy koko ajan.

 

Yhteen hitsautunut porukka

Suunnitelmia on jatkoa ajatellen lisää, ja 0,7 hehtaarin tontille on tehty tulevaisuutta ajatellen valmiuksia. Vaakasysteemeitä parannellaan, ja seuraavaksi satsataan siemenviljan käsittelyyn. 

Maaliskuussa aloitettu pohjien teko ja laitteiden esikasaus hallissa säästi Puskankylän Kuivaamo-Osuuskunnalta 40 000 euroa. 

– 8 000 tuntia on tehty töitä, sanoo Pauli Yli-­Hyövälti. Kaikki osakkaat ovat olleet ahkerasti mukana. Jokainen tietää, mistä projektissa on kysmys.

– Jotkut epäilivät, että meille tulee riitaa, mutta porukka on niin hitsautunut yhteen, että ei pelkoa, sanoo Yli-Hyövälti.

Yhteiseen biopesään puhaltaminen on vaikeina aikoina elinehto. 

Kun palopää on oikein tehty ja keraaminen, voidaan pienessäkin pesässä polttaa vaikka viljaa. Automatiikka voidaan räätälöidä miltei jokaisen tarpeeseen ja toimintavarmuus tulee aina kaupan päälle, Reijo Santala esittelee.

 

Biofire Oy

  • Kotimainen Biofire Oy suunnittelee, toteuttaa ja asentaa kotimaisen energian poltinjärjestelmiä maatilan pienimmistä laitteista aina viljankuivauksen suuren tehon vaatimiin järjestelmiin.
  • Palokärki-biolämpölaitteilla voidaan polttaa kiinteitä polttoaineita, kuten haketta, puupohjaista energiamursketta, turvetta, viljaa ja pellettiä.
  • Laitteet voidaan toteuttaa sekä uusia että olemassa olevia rakennuksia hyödyntäen. 
  • Lämmityskohteena voi olla esimerkiksi maatilan tuotantorakennus, omakotitalo, viljankuivaamo, konehalli tai kasvihuone.
  • Valikoimasta löytyy vesi- ja ilmalämmityspohjaisia järjestelmiä sekä niiden yhdistelmiä.
  • Ohjauksen etähallinta tuo käyttäjälle uusia mahdollisuuksia muun muassa viljankuivaukseen.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita