Vasikoiden leikki

25.09.2013

Eläinten leikkimistä on pitkään pidetty tarkoituksettomana käyttäytymisenä, lähinnä ajankuluna. Nykyään kuitenkin tiedetään, että leikkiminen on kasvavalle, kehittyvälle eläimelle hyvin tärkeää. Myös aikuiset eläimet leikkivät mutta harvemmin kuin jälkikasvunsa.

Miksi vasikat leikkivät?

Leikkiminen opettaa vasikoille monia tärkeitä taitoja, vaikka se kuluttaakin energiaa ja voi altistaa loukkaantumisille. Leikki kehittää vasikan sosiaalisia taitoja ja stressinsietokykyä. Lisäksi se antaa valmiuksia selvitä uusista, yllättävistä tilanteista. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että virikkeellisessä ympäristössä ryhmässä kasvanut eläin pelkää vähemmän uusia asioita ja on helpommin käsiteltävissä varsinkin poikkeustilanteissa verrattuna virikkeettömissä oloissa kasvaneeseen lajikumppaniinsa. Juoksuleikit kehittävät myös vasikan elimistöä ja tasapainoa.

Leikkimieliset tappelut ovat hyvää harjoitusta aikuisuuden oikeiden kiistatilanteiden varalle ja lisääntymiskäyttäytymistä sekä laumakumppanien kanssa viestimistä harjoitellaan. Leikkiin liittyy paljon lajikumppaneiden matkimista ja erilaisten esineiden ja asioiden tutkimista. Leikin tiedetään olevan erityisen tärkeää nuoren eläimen oppimiselle.

Milloin vasikat leikkivät?

Pienet vasikat alkavat leikkiä melkein heti syntymänsä jälkeen. Leikkiä esiintyy usein, mutta vain pieniä jaksoja kerrallaan, ja siksi siihen käytetyn ajan osuus vuorokaudesta on pieni. Vasikat voivat leikkiä yksin tai ryhmässä. Leikki on yleensä hyvin tarttuvaa. Vasikkalaumassa joku aloittaa leikin ja pian muut seuraavat esimerkkiä.

Leikkimisen voivat laukaista ympäristön muutokset, esimerkiksi uuden eläimen tulo laumaan, uudet esineet vasikoiden ympäristössä tai kuivikkeiden lisääminen. Leikki on myös patoutuvaa, eli vasikka, jota on estetty leikkimästä, leikkii enemmän saadessaan siihen taas tilaisuuden.

Mitä leikkiminen kertoo vasikoiden olosuhteista?

Ympäristöolosuhteilla on suuri merkitys vasikoiden leikkimiselle. Naudoilla leikki jaetaan liikunnalliseen ja sosiaaliseen leikkiin sekä leikkimiseen erilaisilla esineillä tai materiaaleilla, kuten kuivikkeilla. Juoksuleikit vaativat runsaasti tilaa ja pitävän alustan. Sosiaalista leikkiä varten tarvitaan kavereita. Ympäristössä täytyy myös olla sopivasti virikkeitä, kuten kuivikkeita.

Vasikan täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, jotta leikkiminen on mahdollista. Vasikoiden käytöstä tarkkailemalla voikin arvioida niiden elinympäristöä. Jos vasikat lähtevät juoksemaan keskenään, mutta lopettavat leikin heti ensimmäiseen liukastumiseen, lattia on todennäköisesti liian liukas. Liukkaus estää myös hyppimistä ja kehonhoitoa sekä altistaa loukkaantumisille.

Leikki hyvinvoinnin mittarina?

Nykyään ymmärretään, että eläinten hyvinvointi on paljon muutakin kuin ikävien, stressiä aiheuttavien tekijöiden puuttumista. Mielihyvää tuovat käyttäytymiset, kuten esimerkiksi leikki, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja kehon hoito ovat tärkeitä yksilön hyvinvoinnille. Vieroituksen aikainen stressi ja ravinnonpuute saattavat vähentää vasikoiden leikkimistä. Jos leikkiminen vieroituksen jälkeen vähenee, kannattaa miettiä, oppivatko vasikat syömään tarpeeksi kuivaa ravintoa ennen vieroitusta? Liittyykö vieroitukseen joitakin muita stressitekijöitä, joita voisi karsia, kuten ryhmien yhdistelemistä tai olosuhteiden radikaaleja muutoksia?

Eläinten keskinäisiä suhteita kannattaa tarkkailla. Liian suuri ryhmäkoko voi aiheuttaa stressiä ja estää leikkimistä. Myös suuret kokoerot vasikkaryhmässä voivat johtaa siihen, että pienimmät eivät uskalla osallistua rajuimpiin leikkeihin. Tällöin kannattaa miettiä, voisiko vasikat ryhmitellä uudelleen. Kesyt vasikat leikkivät mielellään myös ihmisen kanssa.

Leikkikäyttäytymisen esiintymistä voi käyttää apuna päivittäin vasikoita hoitaessaan. Jos kuivikkeiden lisäämisen jälkeen kaikki muut vasikat karsinassa leikkivät ja juoksevat ympäriinsä, mutta yksi kyyhöttää nurkassa, on sen vointi syytä tarkistaa. Yleensä tällainen käytös on merkki vammasta tai sairaudesta, sillä kivun ja sairauksien tiedetään vähentävän vasikoiden leikkiä.

Sairaiden vasikoiden kivunhoitoon tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota, samoin nupoutuksen jälkeiseen kivunhoitoon. Leikki voi kertoa myös toipumisesta. Kun sairaana ollut vasikka alkaa taas leikkiä, on se merkki paremmasta.

 

Ann-Helena Hokkanen
ELL, maatalousyrittäjä
Savonia AMK,
Eläinterveyden tekijät -hanke

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita