Satoisat SW Magnifik ja Bettina

09.01.2013 // Erkki Holma

SW Magnifik on satoisin syysvehnälajike Suomessa ja sen korrenlujuus on erittäin hyvä. Bettina on satoisin, muttei myöhäisin kauralajike.  Siemenviljelijä Marko Aalto viljelee molempia lajikkeita.

Ruotsalainen syysvehnä­lajike SW Magnifik on MTT:n kokeissa osoittautunut markkinoiden satoisimmaksi ­lajikkeeksi. Lisäksi korrenlujuus on erittäin hyvä. Nämä ominaisuudet kiinnostivat Marko Aaltoa Hauholta ­hänen ­valitessaan syysvehnälajiketta 2011 syksyn kylvöille. Odotukset ovat täyttyneet. Pari viikkoa ennen korjuun alkamista viljelijän satoarvio liikkuu kuuden tonnin tuntumassa eikä lakoa ole missään.

Syysvehnän Aalto kylvi 7. syyskuuta 2011, ja kun syksy oli pitkään lämmin, kasvusto oli ennen talven tuloa jo pensoittunut. Keväällä vehnän pensominen jatkui, ja vaikka kylvömäärä oli vain 200 kiloa hehtaarille, kasvusto on täystiheä. Kesän säät edistivät pensomista.

Viimeiset kylvettiin 30. syyskuuta

Kylvöihin liittyi mielenkiintoinen kylvöaikakokeilu. Kylvökauden keskeyttivät sateet ja viimeiset kylvöt Aalto pääsi tekemään vasta 30. syyskuuta. Lämpimän ja pitkän syksyn ansiosta sekin ehti ennen lumia ja pakkasia itämään. Tosin kasvusto on nyt selkeästi lyhyempi ja harvempi kuin aikaisin kylvetty. Tämä osoitti, että kylvöä voi hätätapauksessa siirtää varsin myöhään, jos säät eivät salli kylvöä aikanaan. Mutta sadosta joudutaan tinkimään.

Syyskuun alussa kylvetty vehnä antoi 7 500 kilogramman sadon per hehtaari ja syyskuun viimeisenä kylvetystä vehnästä tuli siitäkin hiukan alle 6 000 kilogrammaa. Puinnille Aalto pääsi heti syyskuun alussa 2012 ja puintikosteus oli 18–19 prosenttia.

Sportak tehosi lumihomeeseen

Syyskuun alkupuolella kylvetty syysvehnä sai lokakuun lopussa Sportak-ruiskutuksen lumi­homeen torjumiseksi.

– Ruiskutuksen vaikutuksen näki sähkötolppien kohdalla. Missä kasvusto ei ollut saanut torjuntaruiskutusta, siinä oli hometta, kertoo Aalto.

Myöhäisen kylvön sen sijaan Aalto jätti ruiskuttamatta, koska oras oli pientä, eikä siihen ­lumihome iskenytkään.

Valkuaispitoisuutta voi nostaa typpiliuosruiskutuksilla

Typpeä vehnä sai syksyllä 30 kilogrammaa hehtaarille ja keväällä 120 kilogrammaa hehtaarille. Kevätlannoitus jäi alle ympäristötuen salliman maksimimäärä, mutta vehnä viljellään siemeneksi, ja silloin ei korkeata jyvien valkuaispitoisuutta tarvitse hakeakaan. Jos vehnä olisi viljelty leipäviljaksi, Aalto olisi antanut kasvustolle lisätyppeä. Siemenviljelyksillä on muutoinkin oltava varovainen lannoituksen suhteen. Lakoviljaa ei kaivata. SW Magnifik-syysvehnällä valkuais­pitoisuus jää normaalisti hiukan alhaiseksi johtuen korkeasta satotasosta. Sitä voi kuitenkin kompensoida typen lisälannoituksella, ja sellaiseksi sopii myös maitotuleentumisasteella annettu typpiliuosruiskutus.

SW Magnifik on laonkestävä

Laontorjuntaan vehnä sai toukokuun lopulla CCC:tä litran hehtaaria kohden. Toista laontorjuntaruiskutusta ei tarvittu. Magnifik on luja­kortinen lajike. Laontorjunta meni samalla ruiskutuskerralla rikkatorjunnan kanssa. Siihen Aalto käytti Sekatoria 1,2 desilitraa hehtaarille ilman mitään terästeitä. Toisella ruiskutus­kerralla kasvusto sai pelkästään tautitorjunnan.

Magnifik on tähän mennessä lunastanut Marko Aallon sille asettamat toiveet, ja aikomus on jatkaa sen viljelyä. Pelloista osa on jäykkiä savimaita ja niille Magnifik juuri sopii.

 

Marko Aallon pellolla Hauholla Bettinaa on kasvussa ensimmäistä vuotta

 

 

Bettina-kaura

Bettina on ruotsalaisen SW Seedin jalostama kauralajike, joka kasvuaikansa puolesta sopii viljeltäväksi Etelä-Suomen alueella. Marko Aallon pellolla Hauholla Bettinaa on kasvussa ensimmäistä vuotta. Kasvusto on runsaan pensomisen seurauksena hyvin tuuhea, vaikka kylvömäärä oli vain 205 kiloa hehtaarille. Lakoa ei silti ole. Lajikkeen ominaisuuksia on juuri hyvä korrenlujuus.

Syysmuokkauksessa Aalto suosii perinteistä ­kyntöä.

– Siemenviljelyssä se on lähes välttämätöntä. Osa pelloista ajetaan syksyllä miniauralla. Se on kyntö­aura, mutta työsyvyys on reilut 10 kymmenen sentti­metriä. Kuitenkin se kultivaattoriin verrattuna kääntää maan, ei pelkästään sekoita.

Jos lohko on jätetty talven ajaksi sängelle, sen Aalto keväällä kyntää ja mieluimmin juuri miniauralla. Kevätkynnetty maa lämpiää nopeasti.

Kasvinsuojelu yhdellä ajokerralla

Kasvinsuojelun koko kirjon Aalto antoi yhdellä ajo­kerralla: rikkatorjuntaan Cantoria, tautitorjuntaan Prosaron ja Comet Pron seoksen. Seokseen lisättiin vielä litra CCC:tä laontorjuntaan varten ja muutama litra hiven­lannoiteseosta. Pelloissa on mangaanin puutetta johtuen siitä, että pH-luvut ovat suhteellisen kor­kealla, ja mangaanin hän antaa lehtilannoituksena. Kirvatorjuntaankin Aalto oli varautunut, mutta kirvoja ei viime vuonna tullut.

Hyvä laonkestävyys

– Typpimäärä oli alle ympäristötuen salliman maksimi­määrän, mutta siemenviljelyssä on lannoitettava varman päälle, sanoo Aalto.

Typpimäärä oli kovilla mailla 90 kiloa hehtaaria kohden. Aalto mieluummin tinkii hiukan satomäärässä, mutta varmistaa sillä, että lakoa ei tule. Eikä sitä olekaan. Noilla typpimäärillä viljelijän varovainen satoarvio ennen puinteja on yli 5 000 kilogrammaa hehtaarille. Arvio osoittautui oikeaksi, sillä se oli 5 300. Puimaan hän pääsi 17. -21. syyskuuta. Puintikosteus oli 16–22 prosenttia.

Marko Aalto viljelee 140 hehtaarin peltoalaa Hauholla. Sukupolvenvaihdos on tilalla suoritettu viime vuoden vaihteessa. Isällä säilyi kuitenkin työoikeus: hän auttaa edelleen peltotöissä. Tilalla on 30 prosentin kasvipeitteisyyssopimus.

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita