Puhtia viljan kuivaukseen

20.11.2013 // Vesa Rohila

Vuoden 2012 syksy sateineen sai Toivo Tyykilän hankkimaan lisää kuivauskapasiteettia. Nyt tilalla voidaan puida 360 kuutiota viljaa yhteen pötköön.

Toivo Tyykilä viljelee poikiensa Tuomon ja Teuvon kanssa Eura­joen Linnamaassa maatilaa, jonka viljanviljelyala on vajaa 400 hehtaaria. Kuivurilaajennuksen jälkeen viljaa mahtuu kuivumaan kerrallaan yhteensä 120 kuutiometriä.

– Vuoden 2012 märkä syksy näytti sen, että kuivauskapasiteettimme oli liian pieni. Tästä johtuen teimme seuraavan vuoden talvella päätöksen hankkia 43-kuutioisen Antin rinnalle isomman Arska Magnum-Farmi 790:n, Toivo Tyykilä kertoo.

Kuivurikoneistot toimivat itsenäisinä yksikköinä. Tarvittaessa voidaan vaikka toista täyttää ja toista tyhjentää samanaikaisesti.

– Meillä oli hyvä lähtökohta, kun kippaussiilo oli valmiina jo ennen laajennusta. Siihen mahtuu 120 kuutiota. Eli yksi täyttö sopii siihen, toinen kuivuriin, ja kolmas perävaunuihin. Jos joskus pitää saada korjattua paljon viljaa lyhyellä ajalla, tämä on joustava järjestelmä. Voimme puida 360 kuutiota yhteen pötköön.

Viljasadosta menee sata tonnia kokovehnää broilereiden rehuksi ja noin 20 tonnia ohraa käytetään nautojen ruokintaan.

Toimii säätöjen jälkeen

Kuivurikaupat ja tavarantoimitus sujuivat Toivo Tyykilän mukaan hyvin. Sen sijaan muun muassa kokoamisohjeet osoittautuivat puutteellisiksi. Siihen Tyykilän mielestä tehtaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös osien numeroinnissa oli toivomisen varaa.

– Kuivurin tekniikka sinänsä on toiminut hyvin, kun valmistaja teki siihen muutamia korjauksia. Meillä käynyt Arskametallin mies oli asiansa osaava ammattilainen. Vuosien kokemuksella hän hallitsi kuivuriasiat.

Sellaiselle viljelijälle, joka harkitsee uuden viljankuivurin hankkimista, Tyykilä antaa hyvän vinkin.

– Kannattaa kysellä käyttäjiltä, miten heidän tilallaan on kuivuri­asioita ratkaistu ja miten niissä onnistuttu. Sopivia haastateltavia ovat sellaiset viljelijät, jotka ovat hankkineet kuivurin 1–2 vuotta sitten. Heillä on tuore, mutta riittävän pitkä käyttökokemus. He tietävät parhaiten, miten kuivuri on toiminut käytännössä.

Sopivasti automatiikkaa

Kuivuri on varustettu GSM-ilmoittimella. Se lähettää puhelimeen tekstiviestin, kun esimerkiksi jäähdytys alkaa tai tulee jokin häiriö.

– Periaatteessa melkein kaiken voisi automatisoida, mutta olemme todenneet, että jos esimerkiksi asetamme kuivausarvot automaatille, se ei toimi. Vilja ei ole sellaista, mitä sen kuuluisi olla, Tyykilä valittelee.

– Usein aikaisemmin jouduimme ainakin alkusyksystä kuivaamaan erän uudelleen, ennen kuin se oli sopivan kuivaa. Jos vilja olisi mennyt kesken kuivumisen perimmäiseen lattiasiiloon, olisi työlästä ottaa se sieltä takaisin ja laittaa uudelleen kuivumaan. Ennemmin käymme tarkistamassa viljaerän kosteuden ja siirrämme sen vasta sitten varastoon.

Öljy voitti energiakisan

Harkittaessa kuivuriuunien energiamuotoa hake näytti edulliselta, mutta tässä tapauksessa öljy vei voiton.

– Hake on edullista, mutta laitteistoon olisi pitänyt investoida rajusti. Olisimme tarvinneet 1,3 megawatin tehoisen hakekattilan. Sellaisen hankkiminen pelkästään kuivurikäyttöön ei kannata, sanoo Maaseutu­keskuksella laskelmat teettänyt Tyykilä.

Myös maakaasu oli yksi mahdollinen vaihtoehto. Se on noin neljänneksen öljyä halvempaa, mutta parin kuukauden vuotuisella käytöllä se ei kannata. Maakaasu tarvitsee oman erikoispolttimen, vedenerottimet ja muut varusteet. Lisäksi kustannuksia koituu vuokra­säiliöstä ja vuositarkastuksista.

 

Arska Magnum-Farmi 790

  • Kuivurikoneisto Arska Magnum-Farmi 790 (kokonaistilavuus 79,2 m3)
  • Alipaineuuni 8000 S (819 kW)
  • Imurit 2x11 kW
  • Kuppielevaattori 118 t/h, pituus 21 m, moottoroitu 3-tiejakaja
  • Pohjakuljetin Jema ketjukola 105 t/h

 

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita