Nurmi-seoksissa lupaavia koetuloksia

06.11.2013 // Milla Välisalo

Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Tämä pätee nurmilajeja ja -lajikkeita sekoitettaessa. K-maatalouden koetilalla nurmiseoksia on tutkittu jo vuodesta 2006 lähtien.

Nurmiseoksella haetaan ylivertaisia ominaisuuksia verrattuna yhden nurmilajikkeen viljelyyn. Seos varmistaa satoa vaihtelevina kasvukausina, ja sen valintaan kannattaa perehtyä huolellisesti käyttötarpeiden ja pellon mukaan. Nurmen viljelyssä seoksesta tehty valinta vaikuttaa pitkään rehun tuotannossa, jolloin seoksen valintaa kannattaa harkita huolellisesti.

Seokseen valittavat nurmilajit ja -lajikkeet vaikuttavat muun muassa optimaaliseen korjuukertojen määrään ja sadon painottumiseen ensimmäisen sadon ja odelmasatojen välillä. Timotei ja nurminata ovat tavallisimmat seoksissa käytettävät nurmikasvilajit, ne ovat varmoja sadontuottajia ja talvehtivat erinomaisesti myös pohjoisessa.

Eteläisen kasvutyypin timotein erityispiirteenä on nopea kasvu­rytmi ja hyvä jälkikasvukyky. Ruokonata lisää seokseen kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä ja sadon määrää. Voimakaskasvuisen ruokonadan kanssa seoskumppaniksi sopii esimerkiksi eteläisen kasvutyypin timotei, jolloin lajien suhteet pysyvät tasapainossa seoksessa myös myöhempinä satovuosina.

Sadon valkuaispitoisuutta voi tarvittaessa lisätä apilaa tai sinimailasta sisältävällä seoksella, tällöin vähenee myös typpilannoituksen tarve. Päätöstä nurmiseoksen valinnasta pyritään helpottamaan uudistuneiden seos- ja lajike­tietojen kanssa K-maatalouden viljelyoppaassa 2014, mukana on muun muassa suositus niittokertojen määrään ja viitteet satopotentiaalista.

D-arvon tavoitteet toteutuivat

K-maatalouden koetilalla Hauholla on tutkittu seoksia vuodesta 2006 lähtien ja tuloksia on hyödynnetty myös nykyisten seosten suunnittelussa. Tänä vuonna päättyneessä seoskokeessa (satovuodet 2011–2013) on tutkittu muun muassa uusia lajikkeita seoksissa sekä timotein että nurminadan osalta. Koe on toteutettu kolmen niiton tekniikalla ja sadon laadussa D-arvon tavoitteena on ollut 680–700, mikä saavutettiin tänäkin vuonna kaikkien seosten kohdalla.

Kokeessa on ollut myös mukana ruokonata Swaj seoksina sekä eteläisen että pohjoisen kasvutyypin timotein kanssa ja niittynurmikkaa sisältäviä seoksia. Kolmen satovuoden jälkeen timotein suhde kaikissa seoksissa pieneni verrattuna nurminataan ja ruokonataan. Esimerkiksi Grindstad + SW Minto (75 % + 25 %) -seoksessa nurminataa oli ensimmäisessä niitossa 55 prosenttia ja timoteitä 45 prosenttia.

Eteläisen kasvutyypin timotein, kuten Grindstadin ja Switchin ominaisuudet hyvinä kilpailijoina tulivat esiin verrattaessa niitä pohjoisen tyypin timotei Tryggveen samanlaisessa seoksessa nurminata Kasperin kanssa (timotei 75 % + nurminata 25 % kylvössä). Kolmantena satovuonna eteläisillä timoteilla timotein osuus oli 54 prosenttia ja pohjoisen kasvutyypin timotein osuus
38 prosenttia seoksen kokonaismäärästä. Pohjoisen kasvutyypin timotei sopiikin paremmin kahden niiton rytmiin.

Uusia seoskokeita

Tänä vuonna on koetilalla perustettu uusia seoskokeita, joissa tutkitaan uudenlaisia seoksia ja niiden käyttäytymistä vuosien yli. Kokeet on jaettu kahden ja kolmen niiton kokeiksi, riippuen lajikkeista ja niille parhaiten soveltuvasta niittorytmistä.

Apilaisten seosten osalta tutkitaan laidunseoksia ja säilörehuksi tarkoitettuja seoksia, joilta toivotaan satoisuutta ja seossuhteiden pysyvyyttä eri satovuosina. Apilaisissa seoksissa tutkitaan myös useamman apilalajin yhteensopivuutta ja vaikutusta satoon ja sen ­laatuun.

Seoskokeessa on mukana myös sinimailasta sisältävä seos. Mielenkiintoista tässä on erityisesti sato­potentiaali sekä sinimailasen toimivuus seoksessa. Tutkittavana on myös kahta timotei-lajiketta sisältäviä seoksia, joissa kiinnostuksen kohteena on erityisesti vaikutus sadon laatuun kolmen niiton tai kahden niiton korjuumenetelmällä.

Englanninraiheinän ominaisuuksia seoksissa pyritään tutkimaan entistä laajemmin sekä laitumeksi tarkoitetuissa seoksissa että säilörehun tekoon tarkoitetussa nurmessa. Nurmikokeissa on ensi vuonna nähtävänä myös muun muassa nurmen lannoituskoe sekä uutta maissia.

 

Kuvassa vasemmalla timotei Tryggve, kasvilajikohtaisessa erottelussa näkee jo selvästi, että nata on seoksessa hallitsevampi laji kolmantena satovuonna. Kuva otettu ensimmäisen niiton jälkeen.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita