Majong palkitsee tarkan työn

25.09.2013 // Vesa Vainio

Neljättä vuotta rapsia viljelevä Timo Luoma tietää sen vaativuuden. Uudella hybridilajikkeella on monta hyvää ominaisuutta ja riski kannattaa ottaa.

Timo Luoma viljelee rapsia neljättä vuotta Kouvolan eteläosassa, Elimäen Koskistossa. Sitä ennen tilan öljykasvina oli rypsi. Tänä vuonna rapsiala on seitsemän hehtaaria. Luoma listaa useita hyviä seikkoja rapsista tietäen sen vaativuuden viljelykasvina.

– Parempi satotaso kuin rypsillä, on öljykasvina hyvä esikasvi vehnälle, vie vähemmän tilaa kuivurissa ja on myöhäisempi kuin muut viljat.

Myöhäisyys on positiivinen seikka siinä mielessä, että puintien ajoitus menee joustavassa rytmissä. Luoma viljelee yhteensä 60 hehtaarin alaa, josta 30 hehtaaria on omaa ja 30 vuokrattua. Pää­viljelykasvina on vehnä, sen ja rapsin rinnalla hän viljelee kauraa.

Rapsi muuttaa maan rakennetta ja sillä on erilaiset kasvisairaudet kuin viljakasveilla. Siksi se toimii Luoman mielestä hyvänä esi­kasvina vehnälle. Hän viljelee rapsia samalla lohkolla neljän–viiden vuoden välein.

Houkutteleva hybridi

Luoma tutustui Majong-lajikkeeseen K-maatalouden kautta. Majong on hänelle ensimmäinen kosketus hybridiin kevätrapsina, syyslajikkeesta hänellä on hyviä kokemuksia. Majongin ominaisuudet vetoavat häneen.

– Pienempi siemenkylvömäärä sekä satoisampi lajike niin kilomäärältään kuin öljy- ja valkuaisaine­pitoisuudeltaan.

Aiemmilla lajikkeilla Luoma on päässyt noin 1 800 kilon satoon hehtaarilta, nyt hän odottaa yli 2 000 kilon satoa, ehkä reilustikin yli. Liki metrin pituiseksi kasvava Majong ei silti ole lakoherkkää.

Tavoiteltu kylvömäärä Majongille on 150 yksilöä neliömetrille. Luoman tarkistus toi tulokseksi 120 yksilöä, mikä ei häntä huoleta.

– Se tuo lisää ilmavuutta, jolloin kasvi haaroo paremmin eivätkä sairaudet iske niin helposti.

Majongin laskennallinen kasvuaika on 115 päivää. Kokemuksesta Luoma tietää, että tuo aika ylittyy kahdella–kolmella viikolla, sillä lämpö ei yksinkertaisesti riitä. Tänä vuonna se tarkoittaa hänelle lokakuun alkua, puimaan hän on rapsin aina päässyt.

Kylväminen tarkkuustyötä

Rapsi pitäisi päästä kylvämään ajoissa, Luoman mukaan mielellään jo huhtikuussa. Tänä keväänä tuo ei onnistunut, sillä Majongin siemenet saatiin maahan vasta toukokuun puolivälissä. Luoma pyrkii kylvämään rapsin aina kynnettyyn maahan.

– Siihen saadaan tehtyä pehmeämpi kasvupohja, jotta juuri uppoaa paremmin. Sänkipohjassa savimailla se ei aina toimi.

Kylvösyvyys on noin kaksi senttiä ja hyvän kylvöolosuhteen eteen pitää tehdä töitä. Luoma ajaa pinnan hienoksi tasojyrsimellä niin, että hän saa hyvän multakerroksen itämistä varten. Tasalaatuinen muokkaus ja kylvökoneen säätäminen ovat tarkkaa ­hommaa.

Luoman mielestä suurin riski viljelyn onnistumiselle ovat alkukesän säät. Kovat sateet kuorettavat pintaa, jolloin kasvustoon tulee harvenemaa. Luomalle kävi osaksi näin, kun hän joutui vaihtamaan lohkoa suunnitellusta.

Puhallinruiskulle kysyntää

Ruisku on tuttu näky rapsipellolla, Luoma toivoo selviävänsä tällä kasvikaudella viidellä käyntikerralla. Ensimmäinen ruiskutus oli jo ennen kylvöä maa­vaikutteisella rikkakasviaineella. Toinen ja kolmas kerta keskittyivät ojista tuleviin kirvoihin ja valitettavan yleisiin kaalikoihin.

Niiden toukkia hän pyrki tuhoamaan myös pitkävaikutteisella, pääasiassa rapsikuoriaisiin vaikuttavalla aineella. Kaalikoiden suhteen hän on törmännyt isoon ongelmaan.

– Ne ovat ison lehden alapinnalla, eikä kosketusvaikutteinen aine tavoita niitä.

Ratkaisu voisi olla perunapelloilla yleistynyt ­korkeapaineinen puhallinruisku, jonka hinta on kuitenkin kovin korkea.

Kesän viimeinen ruiskutusreissu on pahkahometta vastaan, sitten pitäisi riittää. Sen jälkeen voi vain toivoa parasta, että kasvi pysyy hengissä ja tuottaa syksyllä tavoitellun sadon.

Viljelyhaluissa löytyy

Luoma näkee rapsin markkinatilanteen mainiona, sillä kotimaassa löytyy jalostajia kasviöljylle. Valkuaisainetuotanto lisää omavaraisuutta ja kuiva-aineelle on niin ikään käyttöä.

Peittaus- ja kasvinsuojeluaineisiin tulevat muutokset herättävät aina kysymyksiä, mutta Luoman uskoa ne eivät riitä horjuttamaan, ainakaan vielä.

– Toki kaikki muutokset ja uhat vaikuttavat viljelyhaluihin. Mutta kyllä rapsi pysyy meidän viljely­valikoimassa, jollei ihan ihmeitä tapahdu.

 


 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita