Kolmen niiton nurmiseos – uutta potkua nurmituotantoon

16.01.2013 // Paavo Ahvenniemi ja Arja Rönkkö

K-maatalouden koetilalla on ryhdytty vertaamaan järjestelmällisesti K-maatalouden nurmisiemenseoksia kolmen niiton järjestelmässä ja kehittämään niille uusia vaihtoehtoja. Siihen antaa hyvän mahdollisuuden myös uusien nurmikasvilajikkeiden tulva. Tässä esitetään osa kokeen alustavista tuloksista kahden niittovuoden jälkeen.

Kolmesti niitettäväksi suositeltava Etelän paalinurmiseos (seos 1) koostuu nopeakasvuisesta Grindstad-timoteista (75 %) ja nurminadasta, joka tässä vertailussa on uutta SW Revansch ­-lajiketta. Muita nurminatavaihtoehtoja olisivat uusi SW Minto ja perinteinen Kasper. Grindstadin tyyppistä nopeakasvuista timoteita sisältävän nurmen ensimmäinen niitto täytyy suorittaa riittävän aikaisin, heti ensimmäisten tähkien työntyessä esiin, jotta rehun laatu pysyisi riittävän hyvänä. Tässä kokeessa niittopäivä oli molempina vuosina 7.6., ja Etelän paali­nurmiseoksen D-arvo hyvällä tasolla, keskimäärin 687.

Paalinurmiseos (seos 2), jossa timoteina käytetään tässä uutta pohjoisen kasvutyypin Tryggveä (75 %) ja nurminatana SW Revanschia, jäi satoisuudessa Etelän paali­nurmiseoksesta vain 3 % jälkeen, vaikka se soveltuu paremmin kahdesti niitettäväksi. Seoksissa mukana oleva nurminata ilmeisesti tasoittaa Grindstadin ja Tryggven välistä satoeroa. Paalinurmiseoksen ensimmäisen niiton laatu (D-arvo 717) on luonnollisesti samaan aikaan niitettäessä selvästi Etelän paalinurmiseosta parempi johtuen Tryggven Grindstadia hitaammasta kasvurytmistä. Odelma­sadon niitoissa näiden seosten laatu ei eronnut oleellisesti toisistaan ja niiden D-arvolla korjatun sadon, niin sanotun käyttökelpoisen sadon määrä oli yhtä iso.

Etelän paalinurmiseoksen (seos 1) SW Revansch -nurminadan vaihtaminen Swaj-ruokonadaksi (seos 3, vastaa Keskon Grindstad-Swaj-seosta) nosti kuiva-­ainesatoa peräti 11 %. Varsinkin odelmasadot kasvoivat, kiitos ruokonadan vahvan jälkikasvukyvyn. Ensimmäisen niiton D-arvo (691) pysyi samalla tasolla Etelän paalinurmiseoksen kanssa, mutta odelmasatojen D-arvo ja valkuaispitoisuus laskivat. Ruokonata lähtee melko hitaasti kasvuun keväällä ja on ensimmäisessä niitossa suhteellisen nuorta, ja siksi sen D-arvo on hyvä. Seuraavissa niitoissa se vanhentuu ja sen D-arvo laskee nurminataa nopeammin. Heikommasta odelmasadon laadusta huolimatta Grindstad-Swaj-seos tuotti 10 % Etelän paalinurmiseosta enemmän käyttökelpoista satoa.

Seos 4 on Swajlla terästetty Etelän paalinurmiseos (seos 1). Siinä osa SW Revanschista on vaihdettu Swajksi (75-10-15). Swaj lisäsi kuiva-ainesatoa 9 %, etenkin odelmasatojen sadon määrän voimakkaan kasvun ansiosta. Lisäksi ensimmäisen niiton D-arvo ja raakavalkuainen nousivat, kiitos edellä mainitun ruokon­adan hitaan kasvuunlähdön keväällä. Toisen ja kolmannen niiton sadon laatu jäi hieman Etelän paalinurmiseosta heikommaksi, mutta käyttökelpoinen ­kokonaissato oli kuitenkin 10 % isompi.

Seoksessa 5 osa Paalinurmiseoksen (seos 2) SW Revansch -nurminadasta on vaihdettu Swaj-ruokonadaksi. Seos (75-10-15) vastaa suunnilleen Keskon valikoiman Säilörehunurmiseosta (70-15-15). Swaj-­lisäys nosti siinäkin selvästi odelmasatojen satotasoa, ja sen ansiosta kokonaissatoa noin 8 %. Ensimmäisen niiton laatu, joka on Tryggve-timotein ansiosta hyvä, pysyi korkealla tasolla. Tämän seoksen odelmasatojenkin laatu pysyi kolmannen niiton valkuaispitoisuutta lukuun ottamatta Paalinurmiseoksen tasolla, ja sen käyttökelpoinen kokonaissato oli noin 6 % Paalinurmiseosta korkeampi.

 

Kun nurminata korvattiin Swaj-ruokonadalla, osittain tai kokonaan,

  • kokonaissato ja käyttökelpoinen sato kasvoivat selvästi
  • 1. niiton sadon määrä kasvoi vähän, mutta odelmasatojen koko voimakkaasti
  • 1. sadon laatu pysyi hyvänä, mutta odelmasatojen laatu heikkeni jonkin verran

 

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita