Jaettu käsittely varmistaa kevätvehnän taudittomuuden

16.01.2013 // Janne Laine

Kevätvehnän tautiruiskutus tehdään tähkän tullessa esiin. Myöhäisempi käsittelyajankohta johtuu pääasiassa ruskolaikkutaudin tähkäsaastunnan estämisestä, mutta myös ruosteet voivat verottaa satoa myöhemmin. Sen sijaan pistelaikku voi iskeä kasvustoon vehnän ollessa jo 3–4-lehtivaiheessa. Pistelaikku leviää helposti varsinkin kevytmuokatuilla tai suorakylvetyillä lohkoilla, joissa on vähäinen kasvinvuorotus. Ensimmäinen ruiskutus ennen tähkäruiskutusta tulisi tehdä aikaisin, ja järkevintä olisi yhdistää se rikkaruiskutukseen.

Jaetun käsittelyn kannattavuudesta ja halukkuudesta lisätä tautiaine rikkakasviruiskutuksen yhteyteen saattaa olla montaa mielipidettä. K-maatalouden koetilalla testattiin jaetun käsittelyn tehokkuutta Prosaro- ja Comet Pro -valmisteilla Demonstrant-kevätvehnällä, joka on uusi päätyypin vehnälajike. Esikasvina oli syysvehnä, jonka jälkeen koeala kevytmuokattiin. Prosaro on triatsolivalmiste kun taas Comet Pro on strobiluriini. Prosaro koostuu kahdesta tehoaineesta, protiokonatsolista ja tebukonatsolista, joita valmisteessa on samassa suhteessa. Tebukonatsoli on yleinen tehoaine esimerkiksi Baltiassa, ja se on osoittanut ­hyvän soveltuvuuden myös Suomen oloihin. Prosarossa ei ole myöskään käytön rajoituksia. Edellä mainittuja valmisteita kannattaa sekoittaa keskenään erityisesti kahdesta syystä: teho tauteihin on mahdollisimman laaja, ja näin estetään strobiluriineille vastustuskykyisten tauti­kantojen kehittymistä.  

Ainevalinnoilla ja käyttömäärillä on merkitystä lopputulokseen

Yleisesti ajateltaneen, että ensimmäinen ruiskutus vehnällä tulisi tehdä mahdollisimman yksinkertaisesti, edullisesti ja alhaisella annoksella. Siten vehnällä ensimmäiseen ruiskutukseen ei ole järkevää tehdä seosta, vaan triatsolityyppinen valmiste, kuten Prosaro, sopii siihen hyvin. Ensimmäisen ruiskutuksen suojan pitäisi kuitenkin kestää tähkälletuloon asti. Kesän 2012 oloissa päätyypin lajikkeella korrenkasvun alun ja tähkimisen väli oli reilu kaksi viikkoa. Riittääkö teho pitämään kasvuston puhtaana taudeista tähkimiseen asti? Miten suojataan kasvusto loppukasvukaudella?

Kokeen ensimmäinen ruiskutus tehtiin 15.6. viljan ollessa 1-solmuvaiheessa Prosarolla annoksella 0,25 l/ha. Prosaron täysi annos on 1,0 l/ha, joten annos on selkeästi täyttä annosta alhaisempi. Yleisesti ensimmäisessä ruiskutuksessa käytetään ¼- tai ½-annoksia. Toinen ruiskutus tehtiin 9.7. joko Prosarolla yksinään eri annoksilla (0,5 tai 0,75 l/ha) tai Comet Pron ja Prosaron seoksella (Comet Pro 0,3 + Prosaro 0,25 l/ha) vehnän tähkän ollessa selkeästi näkyvissä. Ruiskutushetkellä olosuhteet olivat hyvät, ja ruiskutus tehtiin aamulla noin kello 10. Vesimäärä oli 200 litraa hehtaaria kohden.

Pistelaikun määrä oli vähäisin käsittelyissä, joissa Prosaroa oli ruiskutettu sekä rikkakasviruiskutuksen yhteydessä että seoksena Comet Pron kanssa tähkän ollessa näkyvissä. Käytännössä nämä koeruudut olivat lähes puhtaita piste­laikusta. Myös Prosaron annos 0,75 l/ha ruiskutettuna tähkälle kykeni pitämään pistelaikun kurissa tehokkaasti. Jaettu käsittely antoi suurimman sadonlisän ollen 550 kg/ha. Hehtolitrapainot nousivat 0,4–1 yksikköä riippuen käsittelystä. Pistelaikkua oli selkeästi enemmän ja sadonlisää myös vähemmän, kun tautiruiskutus oli tehty vain kerran tähkälle ja annos­määrät olivat puolikkaita täydestä annoksesta. Yhteenvetona voidaan todeta jaetun käsittelyn olleen kannattavin toimenpide Demonstrant-kevätvehnällä. Kesän 2012 olosuhteet olivat sateiset ja siten otolliset tautien kehittymiselle. Jälkiviisaana voitaisiin todeta, että suuremmat ainemäärät varsinkin jälkimmäisessä ruiskuttamisessa olisivat todennäköisesti johtaneet vielä suurempiin sadonlisiin. Myöskään paljon satoa vähentävää ruskolaikkua tai ruosteita ei esiintynyt kokeessa.

 

 

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita