Hienoja saavutuksia koetilan vuosikymmeniltä

20.03.2013 // Saara Nikkari

K-maatalouden koetila Hauholla viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaa. Kotimaisissa oloissa tehty tieteellinen tutkimus varmistaa uusien lajikkeiden sopivuuden Suomen oloihin. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että oman aikansa ohralajikkeiden parhaimmistoon kuuluneet Kustaa ja Kymppi ohrat muistetaan nimeltä vielä kvuosikymmenten kuluttua. Kumppaniverkosto on laaja, ja tiivis yhteistyö jatkuu SW Seedin kanssa sopimuksen uudistamisen myötä.

K-maatalouden koe­tilan tieteellinen tutkimus- ja koetoiminta on vastuullinen panostus kotimaan elintarvikeketjussa. Käytännön viljelyn kokemukset ja asiatuntijoiden osaaminen ovat perusta luotettavaan tietoon. Kotimaan olosuhteissa tehty tutkimus antaa parhaan näkemyksen lajikkeiden sopivuudesta ja viljely­tekniikan onnistumisesta paikallisissa olosuhteissa.

Yhteistyö on ollut tiivistä ja luottamuksellista kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vuorovaikutteisella ­kehitystyöllä on ansaittu merkittävä asema elintarvikeketjun kehittämisessä. Tämä on ajan hengen ja tarpeiden mukaan poikinut useita saavutuksia. Koetilan lajikekehityksen pääpaino oli sen alkuajoilta 1970- ja 1980-luvuille asti ohralajikkeissa, josta esimerkkeinä ovat mallas­ohrat Kustaa ja Kymppi. Myös peruna­lajikkeiden kehitys oli huimaa. Vielä nykypäivänäkin laajassa viljelyssä olevat perunalajikkeet Rosamunda ja Matilda valittiin koetilalla jo 1980-luvulla. Puolestaan 1990-luvulla kauppoihin tulleet Kasper-nurminata, Karita-herne, Grindstad-timotei sekä Belinda-kaura ovat edelleen lähes kaikki lajiensa viljellyimpiä lajikkeita. 2000-luvulla koetilan lajikekehitys on vahvemmin keskittynyt viljoihin ja öljykasveihin. Tästä osoituksena Vilde-ohran viljelyala on tällä hetkellä lajinsa suurin, ja Zebra-kevätvehnän, SW Magnifik -syysvehnän ja SW ­Petita -kevätrypsin viljelyalat lajiensa toiseksi suurimmat.

Koetila hyväksytty GEP-laatujärjestelmän piiriin

Kaupan Maataloussäätiö, K-maatalouden koetila on hyväksytty ­kasvinsuojeluaineiden biologista tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta testaavaksi laitokseksi 23. tammikuuta 2013 lähtien. K-maatalouden koetilan kasvinsuojelukokeet tehdään noudattaen koetilan laatimaa GEP-laatujärjestelmää Good Experimental Practice/GEP.

Tukesin suorittamien tarkastusten ja arviointien perusteella K-maatalouden koetilan kasvinsuojeluaineiden testaustoiminta täyttää Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa numero 9/2012 kasvinsuojeluaineita testaavien laitosten hyväksymisestä sekä koe- ja tutkimustoiminnassa asetetut vaatimukset.

Hyväksyminen koskee laboratorio- ja kenttäkokeita. Virallinen hyväksyminen on voimassa kuusi vuotta.

K-maatalouden koetila tänään

Tutkimus- ja koetoiminta sisältää lajike-, kasvinsuojeluaine- ja lannoituskokeet sekä viljelytekniset kokeet. Vuosittain koeruutuja on lähes
3 000. Kasvinsuojelukokeiden piiriin kuluu rikkakasvi-, tauti-, peittaus-, tuholais- ja ­laontorjuntakokeita. Viljelyteknisiä kokeita ovat myös nurmien seos- ja siementuotantokokeet.

K-maatalouden Viljelyohjelmakokeiden merkitys on kasvanut viime vuosina selvästi. Nämä painottuvat kevätviljoihin ja öljykasveihin. Nurmien Viljelyohjelmien kehittäminen jatkuu myös tiiviinä. Tavoitteena on optimoida tuotantopanosten käyttö, joka perustuu sadon loppukäyttöön ja pellon satopotentiaaliin. Viljely­ohjelma-ratkaisut perustuvat useampien vuosien kokeisiin. Suositukset testataan käytännössä jo ennen markkinoille tuloa.

Koulutus ja tiedottaminen ovat tärkeä osa Viljelyohjelmien toteutusta. Online-kasvuasteseurannalla havainnoidaan eri kasvuasteella tehtäviä toimenpiteitä, kasvun edistymistä ja sääoloja. Viljelyohjelmakokeiden tulokset kootaan vuosittain yhteen Viljelyoppaaseen.

Kokonaisuuteen kuuluu viljalaboratorio ja siemenkeskus. Siemenkeskus kunnostaa ja pakkaa tärkeän osan K-maatalouden myymästä siemenestä. Siemensopimusviljelijät ovat tiiviissä yhteistyössä ja tärkeä kumppani tuotannon toteutuksessa.

Kumppaniverkosto on laaja ja merkittävä. Tällä hetkellä tiiviisti mukana ovat muun muassa Lantmännen SW Seed, Graminor, Saaten-Union, Grindstad, BASF, Bayer CropScience, Berner, Altia, Fazer, Viking Malt, Myllyn Paras, Yara, MTT, NSL ja ProAgria.

Vuosittain tilan toimintaa tutustuu lähes 2 000 vierailijaa.

 

Sopimus uudistettu SW Seedin kanssa

Tiivis yhteistyö ja vuorovaikutteinen kehitystyö jatkuvat SW Seedin kanssa. Ensimmäinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 1966. Uudistetun sopimuksen myötä yhteistyö jatkuu edelleen.

Työtä kasvinjalostuksen ja kylvösiemenen eteen on Svalövissä tehty jo yli 130 vuotta. SW Seed on vahva toimija. SW Seed on osa ruotsalaisten viljelijöiden omistamaa Lantmännen konsernia, joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista elintarvike-, energia- ja maatalousalan toimijoista. SW-merkin alla jalostetaan lajikkeita pääasiassa Pohjois- ja Keski-Eurooppaan.­

Kotimaisen viljelijän parhaaksi, K-maatalouden edustamien SW:n jalosteiden siementä lisätään Suomessa lukuun ottamatta hybridilajikkeita. Vuonna 2012 siemenlisäyksessä oli 10 SW:n nurmikasvilajiketta ja yhteensä 15 vilja-, öljy- ja palkokasvilajiketta.

Meille sopivia, menestyviä ja satoisia lajikkeita on runsaasti: Suomen eniten viljelty viljalajike on SW:n Belinda–kaura (49 tha v. 2012). Herneiden selkeä ykkönen on Karita (n. 1,7 tha). Myös useampi kakkostila viljelytilastossa on SW:n hallussa: Zebra-kevätvehnä, SW Magnifik -syysvehnä, SW Petita -rypsi, Tamarin-rapsi ja Rokka-herne. Kasper-nurminata on nurmikasvien menestyjä.

Tulevaisuudessa satoisuuden lisäksi SW:n jalostuksessa ovat tärkeitä laatuominaisuudet, esimerkiksi korkea öljypitoisuus, leivontalaatu ja energia­käyttö. Nopean jalostuksen mahdollistavat nykyaikaiset menetelmät kuten hybridijalostus, kaksoishaploidit ja merkkiavusteinen valinta. Jatkossa on odotettavissa parannusta etenkin kaura-, vehnä-, öljykasvi- ja nurmikasvivalikoimaan.

 

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita