Viljelyohjelmakokeiden tuloksia

16.01.2012 // Minni Tapola

K-maatalouden koetilan Viljelyohjelmakokeissa testataan parhaita ja taloudellisesti kannattavimpia lannoitus- ja kasvinsuojeluvaihtoehtoja uusille ja eri lajeille. Ratkaisut ovat tarkkaan harkittuja ja testattuja panoksia laadukkaan sadon tuottamiseen.

Viljelyohjelmaan kuuluu ratkaisujen lisäksi neuvontaa, Viljelyohjelmakioskit sekä Viljelyopas, josta löytyvät lajikohtaiset Viljelyohjelmat, lajikkeiden kuvaukset, nurmiseokset, kasvinsuojeluaineiden tuotetiedot ja käytön rajoitukset sekä tankkiseos- ja tehotaulukot. Viljelyohjelmakokeita ja uusia lajikkeita voi tulla katsomaan Hauhon koetilalle 31.7.2012.

Kohti ensi kasvukautta

Uudet lajikkeet: Demonstrant on satoisa kevätvehnälajike. Se sopii erinomaisesti myllyvehnäksi, koska sen hehtopaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeita. Brage-ohra on satoisa ohralajike rehu- ja tärkkelyskäyttöön. Sen hehtolitrapaino on korkea, se on lujakortinen ja tautien kestävä. Suomen eniten viljelty ohra vuonna 2011 oli Vilde ja se onkin ollut Viljelyohjelmakokeissa vuosia. K-maatalous on myös aloittanut kevätrypsin Clearfield Tuotantomenetelmän myynnin.

Rikkakasvien torjunta: Viljojen rikkakasvien torjunnassa Tooler jatkaa valikoimissa vahvana mataratuotteena. Tooler on viljalle hellävarainen gramma-aine, joka tehoaa hyvin myös saunakukkaan, savikkaan, pillikkeisiin ja peippiin. Gramma-aineilla on muistettava käyttää kiinnitettä. Kuivissa olosuhteissa kiinnitteen määrää voi kasvattaa tehon varmistamiseksi. Toolerin rinnalle tulee kaksi uutta tuotetta: Mustang Forte on kaivattu tuote syväjuuristen rikkakasvien ohdakkeen ja valvatin torjuntaan. Tuttu Express taas on raemaisessa formulaatissa tästä edespäin. Ensi kesän rikkakasvien torjunnassa on hyvä huomioida suuri rikkasiementen määrä pelloilla. Vuoden 2011 kesällä rikkakasveja taimettui runsaasti ja huonojen ruiskutussäiden sekä kuivuuden vuoksi torjunta-aineet eivät tehonneet aina toivotulla tavalla. Rikkoja taimettui myös ruiskutusten jälkeen.

Reseptit tehokkaaseen rikkakasvien torjuntaan

Kevätviljoilla: Tooler 50 g/ha + kiinnite 0,1 l/ha
Jos lohkolla ohdaketta tai valvattia:
Mustang Forte 0,75 l/ha
Tooler 50 g/ha + kiinnite
0,1 l/ha + MCPA 1 l/ha
tai K-TRIO 1-1,5 l/ha

Kasvitautien torjunta: Viljoilla kovin tautipaine ajoittuu yleensä heinäkuun puolesta välistä puintiin asti. Jyvien täyttymisen kannalta on tärkeä torjua taudit pitkän suojan antavalla valmisteella. Comet Pro on Viljelyohjelmien ratkaisu tehokkaimpaan tautitorjuntaan. Comet Pro suojaa kasvustoa kaikilta merkittäviltä viljan taudeilta, antaa pitkän suojan sekä pienentää pakkotuleentumisen riskiä stressioloissa. Se on markkinoilla myös ainoa valmiste, jolla on kasvua ja sadonmäärää edistäviä vaikutuksia. Comet Prota käytetään tankkiseoksena esimerkiksi Sportakin, Juventuksen tai Prosaron kanssa. Comet Prolla ei ole pohjavesi- eikä peräkkäisten vuosien käyttörajoitusta.

Reseptit tehokkaaseen kasvitautien torjuntaan

Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + seoskumppaniksi Prosaro/Juventus/Sportak
Jos lohkolla on ollut ohran tyvi- ja lehtilaikkua kannattaa käyttää peitattua sertifioitua siementä, tarkkailla lohkoa alkukesästä lähtien ja torjua taudit Comet Pro 0,4-0,6 l/ha + Prosaro 0,3-0,6 l/ha.

Viljelyohjelmakokeiden tuloksia ja havaintoja

Ohran hehtopainon nousu kasvatti sadon ruokinnallista arvoa

Kannattavan ruokinnan perusta on osaltaan oman rehustuksen määrä kokonaisruokinnasta. Sadon määrän lisäksi myös laatu on merkittävä tekijä. Homeinen ja homemyrkkyjä sisältävä vilja vähentää tuotoksen määrää ja aiheuttaa lisäkustannuksia, jos eläimet sairastuvat homeisesta viljasta. Laatu tarkoittaa myös enemmän energiaa, koska esimerkiksi ohran hehtopainon nousu lisää rehun energiapitoisuutta.

Viljelyohjelmakokeissa verrataan kasvustoa, joka on saanut Viljelyohjelma-reseptin tuotantopanokset kasvustoon toiseen koejäseneen, jossa on käytetty tuotantopanoksia minimaalisesti (oma siemen, rikkakasvien torjuntana pelkkä MCPA, ei tautien ja laontorjuntaa).

Bragen Viljelyohjelmakokeissa kesällä 2011 sadon määrä, hehtopaino ja tuhannen jyvän paino nousivat merkittävästi Viljelyohjelmaruuduilla verrattuna minimiruutujen kasvustoon. Sato oli 18 prosenttia ja tuhannen jyvän paino viisi prosenttia suurempia.

Viljelyohjelman mukaisesti viljellyllä mallasohra Xanadulla saatiin satoa enemmän verrattuna kasvustoon, joka sai minimikäsittelyt. Suuremman sadon valkuaispitoisuus oli alhaisempi, mikä paransi sadon mallasominaisuuksia. Lajitteluaste oli myös parempi, koska kasvusto pysyi hyvässä kunnossa tauti- ja laontorjunnalla. Tuhannen jyvän paino oli 13 prosenttia suurempi kuin minimiruuduilla. Kasvusto, josta ei torjuttu tauteja, oli pakkotuleentunut aikaisemmin ja jyvät jäivät pieniksi. Viime kesänä laontorjunta oli tärkeää Hauholla, koska kasvusto oli rehevää. Kasvusto, joka ei saanut laontorjuntaa Terpalilla, laakoontui pahasti. Lakoprosentti minimiruuduilla oli 23 prosenttia ja Terpalilla käsitellyssä kasvustossa viisi prosenttia.

Viljelyohjelmakoe 2011

Viljelyohjelman toimenpide Viljelyohjelman ratkaisu Toteutunut
Kylvö + kylvölannoitus Peitattu sertifioitu siemen
Lannoitus NK2, N 90 kg/ha
7.5.2011
Rikkakasvien torjunta Tooler 50 g/ha
+ kiinnite 0,1 l/ha
8.6.2011
Hivenlehtilannoitus Multiple 1 l/ha
+ Foliar Extra 1 l/ha
8.6.2011
Kasvunsääde Terpal 0,7 l/ha 17.6.2011
Kasvitautien torjunta Comet Pro 0,6 l/ha
+ Prosaro 0,5 l/ha
17.6.2011
Puinti   2.8.2011

Vehnällä satotaso nousi selvästi

Kevätvehnälajikkeista 2011 kesällä kokeissa olivat Bjarne ja uutuuslajike Demonstrant. Viljelyohjelmakokeissa kasvitautien torjunta Comet Prolla ja Juventuksella piti taudit kurissa ja hehtopaino ja satotaso nousivat huomattavasti. Vehnällä lisätypen antaminen maitotuleentumisvaiheessa piti proteiinipitoisuuden korkeana, vaikka satoa tuli paljon.

Pahkahomeen torjunta oli edellytys hyvälle rypsisadolle. Rypsiä vaivasi pahkahomeen lisäksi myös kuumuus ja runsaat rapsikuoriaisparvet. Pahkahomeen torjunnan ajoittamisessa onnistuttiin kohtuullisesti, tästä huolimatta myös Viljelyohjelmaruuduilla oli pahkahometta tautipaineen oltua niin kova. Minimikoeruudut, joille ei tehty pahkahomeen torjuntaa, pakkotuleentuivat kaksi viikkoa liian aikaisin. Satotaso oli näillä pakkotuleentuneilla kasvustoilla 250 kiloa/hehtaarilla pienempi.

Rapsikuoriaisten torjuntaan tulee ensi kesäksi lisää vaihtoehtoja pyretroidien rinnalle. Paikoitellen Suomesta on löydetty pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia, joten jatkossa rapsikuoriaisten torjunnassa suositellaan käytettäväksi useamman eri tehoaineryhmän valmisteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäinen tai toinen ruiskutus tehdään uudella Avaunt/Steward -valmisteella tai Biscayalla/Mospilanilla. Torjuntasuunnitelmia tehdessä on hyvä tietää, että Mavrik tehoaa pyretroideja kestäviin rapsikuoriaisiin toistaiseksi erittäin hyvin.

Reseptit rapsikuoriaisten torjuntaan ja resistenssin hallintaan

  • Mavrik 0,2 l/ha tai Kestac 0,2-0,4 l/ha
    – Mavrik tehoaa pyretroideja kestäviin rapsikuoriaisiin
  • Steward/Avaunt (sama tehoaine, eri formulaateissa) tai Biscaya 0,3 l/ha, Mospilan
    – Avaunt / Stewardilla on 10-14 päivän suoja-aika,
    odottaa rekisteröintiä

Hauholla 2010 ja 2011 kesät ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä. Kuumuus ja kasvitaudit ovat stressaannuttaneet ja pakkotuleennuttaneet kasvustoja. Molempina kesinä tautien torjunta on ollut taloudellisesti kannattavaa, Comet Pro ehkäisi pakkotuleentumista ja jyvät saivat täyttyä rauhassa. Tämän vuoksi hehtopaino ja tuhannen jyvän paino ovat olleet suurempia.

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita