Valkuaispitoisuus nousuun ruiskulla

01.10.2012 // Erkki Holma

Timo Ylieskolan kevätvehnä sai lisätypen ruiskulla ja tavallisilla viuhkasuuttimilla. Pieninä pisaroina lehdille menevä liuos imeytyy kasviin nopeasti lehtien kautta, ja maitotuleentumisvaiheessa annettu lisätyppi nostaa vehnän valkuaispitoisuutta.

Timo Ylieskola Marttilassa Varsinais-Suomessa antoi kevätvehnälleen viimeisen silauksen typpiliuosruiskutuksella. Maito­tuleentumisvaiheessa annettu lisätyppi imeytyy lehtien kautta ja nostaa yleensä sadon valkuais­pitoisuutta vajaalla prosenttiyksiköllä. Tällä Ylieskola halusi varmistaa leipäviljan kauppakelpoisuuden ja saada valkuaispitoisuuden perusteella maksettavaa lisä­hintaa.

Typpiliuosta Ylieskola antoi 40 litraa/ha ja sekoitettuna 160 litraan vettä. Vehnä sai typpeä 15,6 kg/ha, ja hän odotti sillä annostuksella valkuaispitoisuuden nousevan noin 0,8 prosenttiyksikköä. Zebra-kevätvehnällä on hänen mukaansa taipumus antaa hyvä sato, mutta valkuaispitoisuus pyrkii jäämään alhaiseksi.  Viljakasveille on ominaista se, että kun hehtaarisato nousee, valkuaispitoisuus laskee. Myöhäisessä vaiheessa annettu lisätyppi ei enää nosta satoa, se menee jyvään ja nostaa usein valkuaispitoisuuden kelpoisuuskynnyksen tai lisähintakynnyksen yli.

Ylieskola jätti kasvustoon ruiskuttamattoman 0-ruudun. Puinnin yhteydessä hän otti näytteen sekä ruiskutetusta vehnästä että vieressä olleesta 0-ruudusta. Typpiliuos nosti jyvien valkuaispitoisuutta 11,8 prosentista 12,1 prosenttiin. Nousun pienuus yllätti Ylieskolan. Hän arvelee, ettää ruiskutusajankohta oli ehkä hiukan liian aikainen. Joka tapauksessa valkuaispitoisuus nousi leipäviljan kelpoisuuskynnyksen yli.

Valkuaispitoisuus parantaa leivontaominaisuuksia

Myllyteollisuutta kiinnostaa korkea valkuaispitoisuus, koska se lisää sitkoa ja parantaa leivontaominaisuuksia.

Lehtilannoituksena annettavan typen kohdalla on kuitenkin huomattava se, että sekin typpimäärä lasketaan sallittuun kokonaistyppimäärään, vaikka typpi ei maahan menekään eikä kuormita vesistöjä.

Lehtilannoitus viuhkasuuttimilla

Ylieskola ruiskutti typpiliuoksen tavallisilla viuhkasuuttimilla. Liuos jää lehdille ja imeytyy nopeasti. Sitä voidaan ruiskuttaa myös aikaisemmassa vehnän kehitysvaiheessa, ja silloin se korvaa perinteisesti rakeisena annetun lisätypen. Tällä lisätypellä pyritään vielä satotason nostamiseen.

Lehtivihreämittaukset kuitenkin osoittivat, että siihen ei tällä kertaa ollut tarvetta. Jos tarvetta olisi ollut, Ylieskola olisi viuhkasuuttimien sijasta käyttänyt Hardin Quintastream-suuttimia. Niistä liuos tulee viitenä pistemäisenä suihkuna, eivätkä suihkut pysähdy lehdille, vaan menevät maahan ja imeytyvät kasviin juurien kautta.

Typpiliuos konteissa tai irtoliuoksena

Yaran typpiliuos tuli Ylieskolalle ­­­1 000­­ litran muovisäiliöissä. Liuosta voi ostaa myös irtotavarana, jos tilalla on ennestään säiliöt liuoksen varastoimista varten. Jos liuosta jää talven yli varastoitavaksi, se pitää säilyttää lämpimässä tilassa. Liuoksen Ylieskola otti ruiskuunsa sen omalla imulaitteella.

Ruisku on Ylieskolalla Hardi Ranger  21 metrin puomilla ja 2 500 litran säiliöllä. Ruisku on varustettu GPS-laitteella. Se sulkee vinoon päisteeseen tultaessa lohko­venttiileitä sitä mukaan, kun se tunnistaa kasvuston jo saaneen ruiskutuksen, ja päisteestä lähdettäessä taas avaa venttiilit.

Ylieskola tilalla viljeltiin tänä vuonna 70 hehtaarin peltoalalla Zebra-kevätvehnää, Barke-mallasoraa, hybridiruista ja syysrapsia. Muokkaukset hän tekee pitkän kaavan mukaan: syksyllä pääsääntöisesti kyntää ja keväällä äestää. Zebran sato oli viime vuonna 5 500 kiloa, ja tämän vuoden sadosta näyttää tulevan vastaava.

 

Hardilta on saatavana nestelannoitukseen Quintastream-suuttimet. Neste tulee suuttimen viidestä reiästä pistemäisenä suihkuna ja neste menee maahan. Näitä suuttimia käytetään annettaessa lisätyppeä aikaisemmassa viljan kehitysvaiheessa, kun typen toivotaan imeytyvän kasveihin juurien kautta.
 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita