Tuhatvuotinen viljaperinne

24.10.2012 // Sofi Lundin

Oskar Hjermstad, joka on kotoisin norjalaisesta Stangen kunnasta, pitää tilaa yhdessä vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Toimintaan kuuluu viljantuotantoa, ja tilalla on maan ainoa keinosiemennysasema vuohille. Maatalouden rakennemuutos etenee myös Norjassa. Tuotanto tehostuu tilojen määrän laskiessa.
 

Auto kulkee Hedmarkin maisemissa. Täällä tilat lepäävät vieri vieressä kapeiden maanteiden varsilla niittyjen levittäytyessä jättimäisten tilkkutäkkien tavoin. Hedmark on Norjan suurin maatalousmaakunta: täällä on yhteensä 100 000 hehtaaria maa­talousmaata. Maakunnassa on noin kymmenen prosenttia maan koko maatalousalasta.

Kukkulalla, noin kolme kilometriä Stangen taajamasta, on Hjermstadin tila. Täällä asuu maanviljelijä Oskar Hjermstad (57) vaimonsa ja pariskunnan kahden tyttären kanssa. Oskar on tilan viidettä sukupolvea. Täällä viljan­tuotanto on ollut maanviljelijöiden päätyö melkein 4 000 vuoden ajan. Se on perinne, jota perhe jatkaa. Koko 55 hehtaarin alasta kauraa viljellään neljän hehtaarin alalla, vehnää 15 hehtaarilla ja ohraa 36 hehtaarilla. Oskarin mukaan tila on alueella keskikokoa, mutta huomattavasti isompi kuin norjalainen keskivertotila, joka on noin 20 hehtaaria.  

Vasta ostettu kylvökone

Puoli vuotta sitten Oskar investoi uuteen kylvökoneeseen. Hän ei hetkeäkään epäröinyt, minkä koneen valitsisi.  

– Edellinen koneeni oli myös Tume, vuosimalli 1998. Olin erittäin tyytyväinen sekä laatuun että yritykseltä saamaani palveluun, Oskar sanoo ja ajaa ulos Tume JC 3000:n iltapäivä­aurinkoon.

Uudessa koneessa on monta yksityiskohtaa, joihin isäntä on tyytyväinen. Henkilökohtaista opastusta saatuaan hänelle suositeltiin lautasvannasta vanhassa koneessa olleen laahavantaan sijasta. Tätä päätöstä hän ei kadu.

– Vantaan kupera olake auttaa pitämään asetetun kylvösyvyyden, ja tuloksena on paljon tasaisempi kylvö, Oskar sanoo ja lisää, että koneen säätö on hyvin helppoa.

Siemen- ja lannoitesäiliön välinen seinä on siirrettävä, mikä on hyvin käytännöllistä. Säiliöiden tilavuus on entistä suurempi, ja vanhaan koneeseen verrattuna niiden täyttö on helpompaa. Siemen­säiliön tilavuus on maksimissaan maximissaan 2 720 litraa ja lannoitesäiliö vetää maximissaan 1 940 litraa. Kolmen metrin työleveys tekee työskentelystä nopeaa ja tehokasta. Renkaat ovat toinen yksityiskohta, johon Oskar on tyytyväinen. Uusissa traktorikuvioissa renkaissa on hyvä puhdistavuus ja ne tasoittavat pellon pintaa.

Hyvää palvelua

Oskar tekee kierroksen koneen ympäri. Hän tarkastelee eri osia, tunnustelee ruuveja ja sipaisee kevyesti kiiltävän punaista maalipintaa. Isäntä arvostaa hyvää opastusta ja niitä monia hyviä neuvoja ja vinkkejä, jotka hän sai Tumen asiantuntijoilta konetta ostaessaan. Hyvästä käsikirjasta oli apua hänen opetellessaan ymmärtämään ajotietokoneita, mikä oli paljon odotettua helpompaa ja ja Oskar suosittelee muitakin ostamaan koneensa kylvöelektroniikalla varustettuna.

Norjan ainoa keinosiemennysasema

Perhe on hoitanut vuodesta 2006 asti Norjan ainoaa keinosiemennys­asemaa vuohille. Asemaa pidetään yhteistyössä NSG Semin Norge -yrityksen kanssa. Tallissa on nelisenkymmentä vuohipukkia. Eläimet tulevat tilalle kesäkuun alussa, ja pääsiäisen tienoilla on tarkoitus toimittaa 1 200 keinosiemennys­annosta vuohenmaidontuottajille ympäri maata. Talleissa noudatetaan tiukkoja hygieniasääntöjä eikä ulkopuolisilla ole sinne asiaa. Oskarin vaimo Randi työskentelee tilalla kokopäiväisesti, ja vastuu keinosiemennysasemasta on hänellä. Tuotannon ollessa täydessä käynnissä perhe palkkaa työntekijöitä.

Paljon sateita

Hedmarkin maa on kalkkipitoista, ja siksi pH-arvo harvoin tuottaa ongelmia. Hiekkapitoinen maa kylvetään aikaisin keväällä ja syksyn tullessa on oltava tehokas, etteivät viljelykset kastu liikaa.  

– Minulla on olemassa keinokastelulaitteet, mutta niitä ei ole tarvittu yli viiteen vuoteen. Viime vuosina on ollut paljon sateita. Silloin kuivausprosessin yhteydessä saattaa olla ongelmia, Oskar sanoo ja heilauttaa kättään huojuvan kaurapellon yllä.  

Pienentynyt työllisyys

Norjan maatalous työllistää nykyään huomattavasti vähemmän, ja maanviljelijöillä alkaa olla vaikeuksia elättää itsensä maanviljelyksellä. 1950-luvulla yli 20 prosenttia väestöstä oli maanviljelijöitä. Vuonna 2009 osuus on vain 2,1 prosenttia.

Vuoden 2009 tilastot osoittavat, että maatalouden osuus maan bruttokansantuotteesta on 0,3 prosenttia. Oskar uskoo, että tulevaisuus on täynnä haasteita. Norja on kallis maa, ja kilpailu muun Euroopan kanssa on kovaa. Tänä päivänä suurin osa norjalaisista maanviljelijöistä on osa-aikaisia, ja tälle suuntaukselle Oskar ei näe loppua. Norjalaiset tilat harvenevat, mutta pinta-alat kasvavat.

Menojen kasvaessa on pakko laajentaa. Tämän Oskar on saanut kokea itsekin. Koko alasta seitsemän hehtaaria on vuokramaata, ja tilalla tekemänsä työn lisäksi Oskar työskentelee kokoaikaisena viljanostajana Felleskjøpet-osuuskunnassa.

Epävarma tulevaisuus

Koska perheellä ei ole palkkatyöläisiä, koko perhe osallistuu tilan pitoon. Tyttäret Ingrid (25) ja Ragnhild (21) ovat mukana kaikessa, mitä tilalla tapahtuu. Ja onhan haaveena, että he jonakin päivänä jatkavat toimintaa.

– Ajat muuttuvat eikä ole itsestään selvää, että lapset jatkavat, Oskar sanoo ja kertoo, että Ingrid on koulutukseltaan psykologi ja Ragnhild opiskelee lakia.

Perhe pitää myös matkailu­toimintaa. Tilalla on sekä keilarata että huvimaja, ja siellä on myös Stangen vanhin puutalo vuodelta 1641. Matkailu on varmasti mukana perheen yritystoiminnassa myös tulevaisuudessa, mutta Oskarille elämä on muutakin kuin työtä. Hän on nautiskelija, jolle vapaa-aika ja yhdessäolo ovat erityisen tärkeitä. Auringon laskiessa Hjermstadin tilan ylle hän nauttii maisemasta ja hiljaisuudesta. Ja kyllähän isäntä on ansainnut lasin viiniä auringonlaskussa raskaan työpäivän päätteeksi.

Kun Oskar ei ole pelloilla, hän tekee tilan muita askareita.

Oskar tarkastaa, että kaikki on niin kuin olla pitää kylvökoneessa.

Hyvä suunnitelma auttaa Oskaria tulemaan vuosi vuodelta paremmaksi työssään.

Matkalla kotiin pellolta.

Tume-tuotteet Norjassa

  • Tumen vienti Norjaan alkoi jo 1960-luvulla omalla Tume-redskaper-yhtiöllä.
  • Yhteistyö Felleskjöpetin kanssa alkoi 1970 luvulla.
  • Yhteensä Norjaan on viety yli 8 000 Tumen valmistamaa konetta, valtaosin kylvö­lannoittimia.
  • Tumella on ollut kylvölannoittimissa markkinajohtajuus Norjassa jo yli 30 vuotta.
  • Norja on Tume-Agri Oy:n suurin vientimaa liikevaihdolla mitaten.
  • Tume myy myös viljaperävaunuja Norjaan noin 200 kpl / vuosi

Norja

  • Pääkaupunki Oslo
  • Itsenäistyi 1905
  • Ei ole EU:n jäsen
  • 5 miljoonaa asukasta

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita