Tiril ja SW Mitja – ohrapellon uudet asukkaat

27.11.2012 // Raimo Nordman

Sertifioidun siemenen käytölle on lisäyspaineita, uskoo siemenviljelijä Mika Illman Tarvasjoelta Varsinais-Suomesta, jossa hän viljelee tilallaan siementä noin 150 hehtaarin alalla. Siementuotannossa hänellä ovat Jonatan-timotein lisäksi Tiril- ja SW Mitja -ohrat. Siemensopimukset tilalla on solmittu K-Maatalouden kanssa.

Mika Illman on ehtinyt olla aktiivimaanviljelijänä jo vuodesta 1985 alkaen. Koko viljelijäuransa ajan hän on viljellyt siementä. Siementuotanto teettää lisätyötä, jolle kuitenkin saa jonkinlaisen korvauksen, Mika perusteli valintaansa siementuottajana. Siemenviljelysten lisäksi oli viljelyssä myös kevätvehnää sekä kevätrypsiä ja -rapsia.

– Emäntä työskentelee täysipäiväisesti tilan ulkopuolella ja nuoret ovat opiskeluikäisiä. Vaimo ajaa tarvittaessa kyllä puimuria, Mika kertoi.

Siemenviljelykseen tulevat lohkot kynnetään syksyllä lajipuhtauden­ varmistamiseksi.

– Pelloista otetaan viljavuus­tutkimuksessa hivenainemäärityksiä, ja hivenpitoisia lannoitteita käytetään entistä useammin – ja näyttäisi se antavan tulostakin, Mika Illman totesi tyytyväisenä.

Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä on jo rutiininomaisesti alettu antaa Multiple-lehtihivenlannoitetta. Tilan pelloilla pH on melko korkea, ja esimerkiksi mangaanin puute näkyy ilman lannoitusta helposti. Typpitaso ohrilla ja timoteilla on 80–100 kilogrammaa hehtaaria kohden.

SW Mitja -ohra

SW Mitja -ohrasta ei Mika Illmannilla ole aikaisempaa kokemusta, mutta hänestä Mitja näyttää todella hyvältä.

– Satopotentiaalia lajikkeella on paljon, tähkät ovat pitkiä ja jyvät pulleita, Mika ihasteli Mitja-pellollaan.

Kaksitahoisissa tähkissä on 10–14 jyvää rivissään. Mitjaa on viljelyssä noin 20 hehtaaria. Esikasvina lähes kaikilla lohkoilla oli timotei. Kasvusto painui vain vähän lakoon heinäkuun lopun ukkossateissa, eikä tilanne näytä huolestuttavalta. Puintien Mika uskoi alkavan ohrilla elokuun 20. päivän vaiheilla. Mitja oli kylvetty heti toukokuun alussa ja Tiril jonkin verran myöhemmin, joten puintien ajat ovat lähellä toisiaan.

Tiril-ohra  

Tiril on tilalla osoittautunut tasaisen varmaksi sadontuottajaksi. Tirilistä on jo useamman vuoden kokemus. Tiriliä oli kasvussa 48 hehtaaria. Kasvustot näyttivät hyviltä.

Ne olivat vielä heinäkuun lopun rankoista ukkoskuuroista huolimatta lähes kokonaan pystyssä, kasvusääteitä oli käytetty ja kasvitaudit torjuttu. Kasvinsuojelutoimenpiteet näyttivät onnistuneen hyvin. Rikkakasvien torjuntaan käytettiin pienannosainetta tankkiseoksena Trion kanssa. Samassa yhteydessä saivat molemmat ohrat minimimäärän Prosaro-kasvitautiainetta. Lippulehtivaiheessa käytettiin tautien torjuntaan Comet- ja Prosaro-valmisteita ja tankkiseokseen lisättiin vielä Terpal-kasvunsääde.

Jonatan-timotei

Timoteita Mika Illmanilla oli viljelyssä yli 80 hehtaaria. Uusia viljelyksiä hän perustaa vuosittain, ja tuotannossa oli nyt ensimmäisestä aina neljännen vuoden nurmiin. Neljännen vuoden nurmetkin näyttivät vahvoilta. Timotein keskisato on vuosittain ollut 500–700 kilogrammaa hehtaaria kohden. Nykyisin Mika kertoi lähes yksinomaan perustavansa timoteiviljelyksensä kevätrypsiin.

 

Jonatan-timoteista näytti olevan tulossa hyvä sato, niin ensikertaisista kuin vanhemmistakin nurmista.

 

Mika Illman ihaili SW Mitja -kasvustoaan – melko aikainen kaksitahoinen ohra lupaili kunnon satoa, ukkoskuurot eivät olleet kasvustoa lakoonnuttaneet.

 

 

 

 

 

 

SW Mitja -ohra

  • Kaksitahoinen tärkkelys- ja rehuohra
  • Erinomainen satoisuus
  • Aikainen, kasvuaika 94 päivää
  • Lämpösumma 927 astetta
  • Lakoa virallisissa laji­ke­kokeissa keskimäärin 15 %­
  • Suuri ja tasainen jyväkoko
  • Korkea hehtolitrapaino
  • Hyvä verkkolaikun ja lentonoen kestävyys

Tiril-ohra

  • Aikainen, monitahoinen rehuohra
  • Lämpösumma 836 astetta
  • Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino
  • Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet
  • Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla
  • Luja ja melko lyhyt korsi
  • Rengaslaikun ja viirutaudin kestävyys hyvä

Jonatan-timotei

  • Satoisa ja talvenkestävä – erityisesti pohjoisen viljelyoloihin
  • Laadukas sato kahden niiton järjestelmässä

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita