Tehoa viljan kuivaukseen

01.10.2012 // Riitta Niskanen

Nivalalainen Mauri Isoniemi hankki tilalleen viime vuonna uuden viljakuivurin, jonka tuli olla sekä tehokas että järkevä. Hankinta oli onnistunut, osoittivat ensimmäisen syksyn käyttökokemukset.

Tilan isäntäpariskunta Mauri ja Riitta Isoniemi sekä pojat Tuomas ja Teemu pyörittävät Nivalan Karvoskylässä ­maitotilaa. 250 hehtaarin kokonaispeltoalasta on viljalla 180 hehtaaria. Ohra- ja kaurasato menee pääasiassa rehuviljaksi.

– Tällä alueella saadaan yleensä hyvä sato. Meillä viljan valkuaispitoisuus on myös poikkeuksellisen korkea, jopa 18 prosenttia, kun se on normaalisti 12 prosentin huiteilla, Mauri Isoniemi kertoo.

Viljasadon korjuuvaiheen pullonkaula, viljan kuivaus, sai tilalla uutta tehoa viime vuonna. Kun vanhoihin siilo- ja vaunukuivureihin meni yhteensä 350 hehtoa viljaa, on uusi Arskametallin valmistama Magnum 490HL -kuivuri pari pykälää isompi.

– Halusimme kuivurin koko­luokan olevan noin 500 hehtoa. Tämä oli ensimmäinen vaatimus, josta lähdettiin liikkeelle. Loppuun asti oli mukana kilvassa myös toinen valmistaja. Hyvät kokemukset vanhasta Arska-kuivurista olivat lopulta vaikuttamassa päätökseen, Tuomas Isoniemi selvittää.

Rakentamisessa hyvät taustavoimat

Isoniemen tilan kuivurikoneiston rakennus on tehty normaalista viljasiilosta.

– Rakennuskustannukset jäivät tällä ratkaisulla pieniksi ja kuivuri­koneisto saatiin suojaan sateelta, Tuomas perustelee.

Kuivurin konerakennusta alettiin rakentaa toissa talvena. Viime vuoden maaliskuussa koneiston kasasivat paikoilleen Jasimer Ky:n asentajat.

– Lämmityspannu valmistui vasta syksyksi, mutta sekin hyvissä ajoin ennen kuivauskautta. Pikkutavaraa otettiin tehtaalta tarpeen mukaan. Tässä helpotti se, että asennusporukka oli Perniöstä ja he toivat kotona käydessään mukanaan tarpeellisia osia.

Oman tukensa projektille antoi myös paikallinen konekauppias, joka oli rakentamisen aikana aktiivinen yhteistyökumppani. Puhelimitse Isoniemet olivat yhteyksissä suoraan tehtaallekin, kun eteen tuli teknisiä kysymyksiä tai tarvikkeiden tarvetta.

Kokemukset positiivisia

Kaikki valmistui viime syksynä. Vielä pari päivää ennen käyttöönottoa asennettiin kuivurin pannua ja rakennettiin ajoluiskan penkkaa. Yksittäiset moottorit oli koekäytetty sähköjen asennuksen yhteydessä.

Käytännön kokemukset ovat monin tavoin positiiviset.

– Kuivausteho on kasvanut ja kuivan viljan varastointi helpottunut oleellisesti uusien varasto­­s­iilojen myötä. Kun ehdimme vielä siirtää pari vanhaa pönttöä uuden kuivurin viereen, saamme laskettua kaikki kuivat viljat suoraan varastoihin, Tuomas toteaa.

– Kuivuri on toiminut hyvin. Tarvitaan enää pientä hienosäätöä. Ilmavirtaus putkissa on kuristanut vähän eli ilmamäärää ei saatu menemään koneiston läpi niin paljon kuin olisi ollut mahdollista. Alipaine oli vielä liian kova. Vaihdamme imurien putket vähän isommiksi, jolloin saamme koneesta irti kaikki kuivaustehot.

Isoniemet kuivaavat rehuviljan noin 100 asteella, siemenviljan 60 asteella itävyyden takaamiseksi.

– Mitä korkeampi kuivaus­lämpötila, sitä parempi kosteudenpoisto, kunhan lämmön nousua ei oteta ilmavirtauksen kustannuksella. Tosin tässä ei ole ongelmaa, koska pannussa riittää potkua, Tuomas sanoo.

Automatiikkaa järkevästi

Nimensä mukaisesti Magnum 490 -kuivuriin mahtuu kerralla 490 hehtoa viljaa. Koneiston alla ovat sähköiset vaaka-anturit, jotka antavat koneessa olevista kiloista tarkkaa tietoa konetaululle. Lisäksi taulu näyttää elevaattorien kuormituksen ampeereina eli taulusta voi seurata, voiko elevaattorille syöttää enemmän viljaa ilman pelkoa ylikuormituksesta.

– Kuivurissa on lisävarusteena myös täyttöautomatiikka. Kun säiliö on täynnä, anturit ylhäällä sulkevat elevaattorin etuluukun itsestään ja koneisto aloittaa kuivauksen, Tuomas Isoniemi kertoo.

Kuivurin 800 kilowatin alipaineuuni lämpiää polttoöljyllä. Laitteiston gsm-häiriöilmoitin kertoo mahdollisista häiriöistä polttoaineen syötössä tekstiviestinä.

Konetaulussa on kaikille puhaltimille käyttökytkimet ja anturit mittaavat lämpötilaa putkistossa. Kuivurikoneiston automatiikka mittaa myös poistoilman lämpötilaa, joka on suoraan verrannollinen viljan kosteuteen.

– Oikein kehittyneissä laitteissa on jopa tietokonepohjaista ohjausta. Mutta me halusimme yksinkertaista perustekniikkaa, joka ei ole liian hienoa, Tuomas ­summaa.

Uutta tehoa edullisesti

Kuivurikoneiston rakennuksen vieressä on kaksi uutta viljavarastoa, jotka molemmat ovat tilavuudeltaan 2 220 hehtoa.

– Kun kuivaus on tehty, valitsen konetaulusta siilon, johon valmiiksi kuivattu vilja siirtyy elevaattorilla. Kuljetin on sen verran korkealla, että vilja siirtyy varastosiiloihin vapaalla pudoksella. Väliin ei tarvita kuljettimia, Tuomas Isoniemi selvittää.

Varastosiilot ovat 10 metriä korkeita, pyöreitä peltitorneja. Kuivuri­rakennus on samanlainen, mutta kaksi kertaa korkeampi.

– Kuivurikoneiston suojapönttö on sekin perusjärkevä ratkaisu. Tänä päivänä maatilalla kannattaa laskea tarkasti, mikä on taloudellisesti järkevää. Saimme suhteellisen edullisesti uuden viljankuivaamon, josta on kuitenkin otettavissa tehoja tosi paljon, Tuomas Isoniemi kiteyttää.

FAKTAA

  • Kuivurikoneisto: Magnum 490HL
  • Elevaattori: 118Tn / 18m
  • Esipuhdistaja: 2,2 kW
  • Uuni: 8000 S / 800 kW (alipaine)
  • Imurit: 2 x 7,5 kW
  • Kaatosuppilo: 130 HL (malli Jalas)
  • Sykloni
  • Keskus: täyttöautomatiikka + gsm-hälytin
  • 3-tiejakaja: sähköiset vaaka-anturit koneiston alla
  • Sähköinen elevaattorin luukun nostaja
  • Valmistaja: Arskametalli Oy
  • Myynti: K-Maatalous

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita