Pötsin bakteerit vilkkaaksi hiivavalmisteella

04.04.2012

Lehmän pötsi on kuin teollisuuslaitos, jossa kuitua hajottavat bakteerit ovat työntekijöitä. Kun bakteereille luodaan hyvät olosuhteet, ne toimivat tehokkaammin. Tuotos lisääntyy ja rehunkäyttö paranee. Ensimmäiset kokeet Nilsiässä ovat antaneet lupaavia tuloksia.

Pansen-Pilot-hiivavalmiste on saksalaisen Joseran valmistama täydennysrehu nautaeläimille. Olennainen osa rehuvalmisteessa on elävä hiivasieni.

Hiiva kuluttaa pötsissä olevaa happea ja se taas heikentää pötsin happamuutta lisäävän maitohapon muodostumista ja sitä kautta nostaa pötsin pH:ta. Selluloosaa hajottava bakteerikanta lisääntyy ja rehun hyväksikäyttö tehostuu. Rehusta saadaan irti enemmän energiaa.

Eläin tuntee pötsin toiminnan olevan tasapainossa, se pystyy syömään suuren maitomäärän vaiheessa ongelmitta suurempia määriä väkirehua ja syö myös isompia määriä karkeaa rehua.

Tällaisia ovat kokemukset olleet tästä hiivavalmisteesta Keski-Euroopassa. Nyt Pansen-Pilot on ollut käytössä muutamalla tilalla myös Suomessa ja karjatilojen kokemukset ovat pitkälti samansuuntaisia.

Rehunsyöntikyky paranee

Pirisen tila Nilsiässä aloitti Pansen-Pilotin käytön viime syyskuussa. Täydennysrehu on sekoitettu väkirehun joukkoon rehun jauhatus- ja sekoitusvaiheessa. Väkirehun mukana eläimet saavat sitä 100–200 g/päivä riippuen väkirehun kokonaismäärästä.

Kun heruvien lehmien päivätuotos ennen lisärehun antamista oli 39,6 kg, kahden kuukauden jälkeen se oli 48 kg. Nousu on ollut huima, vaikka tarkalleen ei pystytä arvioimaan, mikä osuus noususta on juuri tämän täydennysrehun aikaansaamaa.

– Kun väkirehumäärää joudutaan maitomäärän kasvaessa lisäämään, väkirehun syöntihaluttomuutta ei enää ole. Lehmät suostuvat syömään isompia väkirehumääriä,  Heli Pirinen sanoo.

Myös säilörehun syönti on parantunut. Tilalla on 20 lypsylehmää, nuorta karjaa ja lihakarjan kasvatusta omista vasikoista. Tämä eläinmäärä syö Pansen-Pilot-täydennysrehua käytettäessä säiliörehua puoli paalia enemmän päivässä. Maitomäärän lisäyksen Pirinen katsoo tulevan juuri suuremmasta säiliörehumäärästä.

Myös maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat pysyneet tasaisina, notkahduksia ei ole tullut.

Rasva- ja valkuaispitoisuudet nousevat

Huuskon tilalla Nilsiässä on kuutisenkymmentä lypsävää. Eläimet ovat saaneet täydennysrehua lokakuun alusta lähtien.

– Rehu on jaettu säilörehun päälle, Eija Huusko kertoo.

Myös tällä tilalla on havaittu, että täydennysrehulla on selkeä vaikutus maidon rasva- ja valkuaispitoisuuteen. Ruokintaa aloitettaessa rasvapitoisuus oli 3,70 % ja viimeisessä mittalypsyssä se oli 4,01 %. Valkuaispitoisuus oli ennen ruokintakokeen aloittamista 3,31–3,39 välillä ja nyt se on 3,44–3,52 %.

Lannassa vähemmän kuitua

Karkean rehun parempi hyväksikäyttö ilmenee lannan koostumuksessa.

– Ikinä ei liete kuiluissa ole ollut näin alhaalla. Liete ei takerru ritilöihin, Eija Huusko sanoo. Kun kokeen aikana osa eläimistä ei ole saanut täydennysrehua, lannan koostumuseron näki jo paljaalla silmällä.

Kun pötsin bakteeritoiminta on vilkasta, se hajottaa selluloosan tehokkaammin ja lannassa ei enää näy kuitua. Sen näkee myös, kun lantaa on kokeeksi siivilöity.

Sata grammaa päivässä

Ruokintaohjeen mukaan täydennysrehua annetaan 150 päivän ajan poikimisesta, jolloin lehmän syöntikyvyn tulisi olla hyvä. Sitä annetaan tuossa vaiheessa sata grammaa päivässä. Täydennysrehuruokinta aloitetaan jälleen noin kolme viikkoa ennen poikimista ja se on aluksi 60 g/päivä, kunnes määrää poikimisen jälkeen nostetaan.

Kun täydennysrehua annetaan sata grammaa päivässä, on sen kustannus siinä vaiheessa noin ­14 senttiä/päivä eläintä kohti. Se vastaa siis kolmasosalitran lisäystä maidontuotannossa.

Yksi havainto on Nilsiässä ollut, että kun lehmien pötsitoiminta on tasapainossa, lehmillä ei ole ”vatsanpuruja”, ne ovat aktiivisempia ja halukkuus lähteä lypsyrobotille on parantunut. Myös lehmien kiima on selkeämmin havaittavissa.

Rehun jakaminen mietityttää

Tiloilla on erilaisia ruokintajärjestelmiä käytössä ja kun rehu on hyvin hienojakoista ja kivennäisiä keveämpää, jakaminen väkirehukioskeista saattaa aiheuttaa päänvaivaa.  Joissain kiskoruokkijoissa rehunjako on onnistunut hyvin, toisissa automaattijärjestelmissä ei ole heti löydetty toimivaa ratkaisua.

Lisärehun voi tarvittaessa jakaa säilörehun päälle tai sekoittaa jauhojen sekaan. On kuitenkin huomattava, että tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään tilaa, jossa täydennysrehun käytöstä olisi ollut haittaa. Tilakohtaisesti on mietittävä, mikä on tehokkain tapa jakaa rehu sitä tarvitseville eläimille, annetaanko väkirehun seassa, sekoitetaanko appeeseen vai annostellaanko suoraan säilörehun päälle.

Rehun käyttöä jatketaan

Pansen-Pilot-täydennysrehu on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen asia, Nilsiässä arvioidaan. Kustannus on sen verran pieni, että kokeilemalla putoaa korkeintaan matolta lattialle.

Huuskon ja Pirisen tilat joka tapauksessa sanovat jatkavansa täydennysrehun käyttöä, sen verran hyviä ovat ensimmäisten kuukausien kokemukset olleet.

 

Elävän hiivan käyttö täydennysrehussa tasapainottaa pötsin toimintaa estämällä liian happamoitumisen. Lehmä pystyy syömään enemmän rehua ja käyttää rehun tarkemmin. Lehmien hyvinvointi kohenee.

Täydennysrehua voi tarvittaessa jakaa säilörehun päälle tai sekoittaa väkirehun sekaan.

5 FAKTAA

  • Elävä hiiva nostaa pötsin pH:ta, tehostaa sen bakteeritoimintaa
  • Pötsin toiminta tasapainottuu, lehmät syövät rehua enemmän
  • Rehun hyväksi käyttö paranee, lannassa on sulamatonta kuitua vähemmän
  • Maidontuotos, rasva- ja valkuaispitoisuus nousevat
  • Kustannus 14 senttiä/päivä/eläin

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita