Neljäs Claas-paalain taloon

27.11.2012 // Seppo Nykänen

Juha Roni päätyi jälleen Claasin paalaimeen. Hyväksi todettua ei ole ollut syytä lähteä vaihtamaan.

Lappeenrannan kupeessa Partalan kylässä viljelee Juha Roni Huttu-tilaa vaimonsa Minnan kanssa. Tilan tuotantosuunta on lihakarjan kasvatus ja viljanviljely. Hutun talossa ei tulevaisuuden uskoa puutu, rakenteilla on lihakarjapihaton laajennus, ja keväällä on investoitu uuteen rehunkorjuukoneeseen, Claas Rollant 375 RC Uniwrap -paalainkäärimeen.

Tilalla kasvatettavat sonnit tulevat välikasvattamolta. Nykyisellään tilaa on 90 eläimelle ja kunhan uusi kestokuivikepihatto syksyllä valmistuu, tilaa on 150 eläimelle. Peltoa tilalla on omien ja vuokrapeltojen kanssa 170 hehtaaria, josta nelisenkymmentä nurmella ja loppu viljalla. Tila on täysin rehuomavarainen, ja ainakin nykyisellä eläinmäärällä viljaa on riittänyt myyntiin. Pellot ovat kohtalaisen lähellä talouskeskusta, kauimmaisetkin pellot sijaitsevat kuuden kilometrin päässä. Vasikat tulevat tilalle viiden kuukauden ikäisinä ja lähtevät teuraaksi noin 18 kuukauden ikäisinä. Juhan mukaan nykyisin suurin osa eläimistä on maitorotuisia, aikaisemmin liharoturisteytyksiä oli enemmän.

Minna käy tilan ulkopuolella töissä ja osallistuu siinä ohessa eläinten hoitoon. Tosin viimeiset kahdeksan kuukautta ovat vierähtäneet Sanna-tyttären kanssa äitiysvapaalla, joten eläinten hoitoon on riittänyt enemmän aikaa.

Rehut paaliin

Rehut korjataan pyöröpaaleihin, ja vuotuinen paalimäärä nousee noin 1 600:aan, josta osa on olkea. Juha päätyi uuteen Claasiin jo perinteidenkin vuoksi.

– Meikäläinen on vähän tällainen yhden merkin mies, isä aikoinaan hankki ensimmäisen pyöröpaalaimen Claas 46:sen, hyvin se pelasi ja sen jälkeen merkissä on pysytty, kertoo Juha.

Menossa on neljäs Claasin paalain. Toinen kone oli mallia 250. Sitä seuraava oli yhdistelmäkone Uniwrap 255 ja nyt on uusin versio 375 Uniwrap. Puimurikin on samaa merkkiä.

– Laatuvehkeitä, mitäs sitä siinä muita katteliskaan, naureskelee Juha.  

Runsaasti teknisiä parannuksia

Perimmäisenä syynä uuden koneen hankintaan, olivat sen huomattavan suuret tekniset parannukset verrattuna tilan edelliseen 255-malliin. Joustava ja avattava sullojan pohja, sekä vahvistettu voimansiirto. Kammion telat ja laakerit ovat vahvennettuja, mitkä yhdessä sallivat tiiviimpien paalien teon. Ylikuormitustilanteessa sullojan pohja joustaa, mikä yleensä riittää estämään tukkeutumisen. Mikäli tukos on isompi, voimanotto kytkeytyy ylikuormitussuojan ansiosta pois päältä. Tukoksen poistaminen on helppoa, Communicatorin nappia painamalla lasketaan pohja alas, käynnistetään paalain uudelleen ja jatketaan työtä. Pohja nousee automaattisesti ylös, kun roottori saavuttaa riittävän pyörimisnopeuden. Kivien varalta terät on lisäksi yksittäissuojattu.

Kone saadaan toimimaan täysin automaattisesti, tai osan toiminnoista voi tehdä käsin. Tavallisesti paalinpudotus tehdään käsikäytöllä, jolloin paaleja voidaan pudottaa haluttuihin paikkoihin niiden keruun jouduttamiseksi. Paalainta ja käärintä hallitaan ISOBUS Communicator -ohjaimesta, josta koneen kaikkia toimintoja ohjataan. Paalauksen ja käärinnän vaiheet näkyvät näytöltä.  

Paalaimessa on onnistuttu yhdistämään kiinteäkammioisen ja muuttuvakammioisen ominaisuuksia MPS-telasegmentillä. Kammion yläosassa on kolme liikkuvaa rullaa, jotka painuvat kammion sisälle ja aloittavat paalin tiivistämisen jo sen alkuvaiheessa. Aikaisemmin nyrkkisääntönä kiinteäkammioisessa koneessa on ollut löysä paali keskeltä ja tiivis pinnasta, ja muuttuvakammioisessa päinvastoin. MPS:n ansiosta Claasin paalit ovat tiiviitä jo ytimestä alkaen.

Uutuusmallissa myös tela segmenttiä on vahvistettu ja sen puristusvoima on lisääntynyt. Puristusta voidaan säätää paalattavan materiaalin mukaan, esimerkiksi kuivalla heinällä voidaan tarvittaessa jättää paalin keskiosa löysäksi, jolloin se voidaan helposti kuivata kuivurissa.  

Paalin lastaus käärintälaitteelle on nopea, paali vierähtää kammiosta lastausvarren päälle, joka ­nostaa sen yhdellä liikkeellä käärintä­pöydälle. Lastausvarren päädyn muodostaa poikittainen telarulla, joka on hellävarainen ­paaliverkolle, se pyörittää paalin käärintäpöydälle.

Käärintävarsia käytetään hydraulimoottorilla, öljykylvyssä olevalla kulmavaihteella. Kilpailevissa merkeissä voimansiirto on yleensä joko avohammaspyörä tai ketjuvälitteinen. Öljykylpyinen kulmavaihde ei väljene käytössä, joten käärintä toimii häiriöittä vuosien käytön jälkeen. Käärin on nopea ja tarkka, limitys pysyy tarkasti ­koneeseen säädetyissä arvoissa. ­Allekirjoittanut pääsi ajamaan viime kesänä samanlaisella koneella, ja paalit ovat säilyneet erinomaisesti. Käärimellä on mahdollista kääriä myös yhdellä rullalla, jos toinen muovi katkeaa tai toinen rulla loppuu aikaisemmin.

Yksityiskohtia

Koneessa on muutama pieni oivallus, jotka kannattaa mainita. Yksi on noukkimen toiminta, sillä ei ole erillistä hydrauliliitäntää, nosto ja lasku tehdään kommunikaattorista nappia painaen. Useimmissa kilpailijoissa noukin toimii erillään paalaimen hydrauliikasta ja jos traktorin hydrauliikassa ei riitä virtausta, joudutaan jatkuva virtaus katkaisemaan noukkimen liikuttamiseksi. Paalaustyössä ominaisuus on rehun laadun kannalta hyvä, hankalissa korjuuoloissa noukinta voidaan helposti nostaa ja laskea tarpeen mukaan, jolloin rehuun ei joudu multaa niin helposti.

Takaosassa on erillinen käyttölaite, jolla koneen toimintoja pystyy käyttämään tarvittaessa. Takakäyttölaite säästää monta askelta. Jos muovin kanssa on ongelmia, käärinnän voi käynnistää siitä suoraan nousematta ohjaamoon. Huonolla tuurilla muovi voi katketa heti uudelleen, jolloin sen voi kiinnittää uudelleen.  Yhdistelmäkoneella vahingoittuneet tai muuten laadultaan heikot muovirullat ovat pahin työtä hidastava seikka. Muovin kiristimissä on suojalevyt, jotka suojaavat pellon ja ojan reunoilla olevilta risuilta muovia käärinnän aikana.

Helppo käyttää

Tilavierailun aikaan heinäkuussa ensimmäinen rehusato oli tehty. Paaleja oli kertynyt viitisensataa. Edelliseen koneeseen verrattuna paaleissa on eroa, ne ovat nyt selvästi tiiviimpiä.

– Äkkiä sen käytön oppi. Kertaakaan ei mennyt tukkoon. Pari kertaa taisi pohjan avautumisesta ilmoittava äänimerkki kuulua, kertoo Juha.

Huoltokin on Juhasta ollut helppoa, koska automaattirasvari ja ketjuvoitelu vähentävät työtä. Rasvarin täytön hän on tehnyt akkukäyttöisellä rasvapuristimella.

– Eipä ole koneen toiminnassa ollut moittimista, se on ollut sellaista kuin pitääkin. Sillä pärjää yksinkin, pellolle ei tarvita muita koneita ja työ joutuu. Tällä koneella pärjää pitkään, Juha toteaa lopuksi.

 

 

Kaikkia paalaimen toimintoja hallitaan Communicator -käyttölaitteesta.

 

 

 

 

 

Voimansiirtoa on vahvistettu ja kone pysyy käytössä yllättävän puhtaana. 500 paalin jälkeen tavaraa ei ole paljon kertynyt.

 

 

 

Teriä on 16 kappaletta ja jokainen on kivien varalta suojattu. Sullojan pohja laskee tarvittaessa automaattisesti.

Paalin pudotuskorkeus on matala

Paalauksen tehokaksikko Claas Rollant 375 RC Uniwrap ja 455 RC Uniwrap.

Perhekuvassa Minna, Sanna ja Juha Roni.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita