Claas Disco 9100 -perhosniittomurskain toi aikaa perheelle

04.12.2012 // Leena Pakarinen

Uusi Claas Disco 9100 C contour -perhos­niittomurskain on tuonut tehoa Janne ja Paula Kokkosen maitotilan rehuntekoon Siilinjärven Kolmisopessa. Peltotöistä säästyneet tunnit olivat viime kesänä erityisen arvokkaita, koska nuoren viljelijäparin esikoinen Lauri syntyi toukokuussa.

Pohjois-Savossa märkää kevättä seurasi ennätyssateinen kesä. Halolan tutkimusaseman naapurikunta Maaningalla mittasi kesä–heinäkuulta 303,5 millin sademäärän, mikä on korkein lukema 50 vuoteen. Kokkosten Claas Disco 9100 -perhosniittomurskain siis joutui näyttämään ominaisuutensa hyvin haastavissa oloissa. Ensimmäisen sadon Kokkoset onnistuivat saamaan siiloihinsa tarkassa poutavälissä juhannuksen alla.

– Kaikki ehti lakoontua, mutta pintapaineen säätelyllä sai aikaisempaa tasaisemman niittojäljen. Ja parempi murskausteho nopeutti rehuntekoa, vertailee Janne Kokkonen.

Murtomäen tila on Janne ja PaulaKokkosen nimissä nyt kolmatta vuotta. Sitä ennen Janne viljeli tilaa maatalousyhtymänä vanhempiensa Eeva ja Matti Kokkosen kanssa. Nyt Eeva on tilalla palkattuna työntekijänä. Janne ja Paula ovat kumpikin agrologeja Savonia-ammattikorkeakoulusta, eri vuosikurssilta tosin.

Tilalla näkyy vahva tekemisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen meininki. Jannen vanhempien rakentaman 40 lehmän pihaton jatkoksi nousi 90 lehmän robotti­pi­hatto vuonna 2005, ja paljon muutakin on viime vuosina rakennettu. Koska Kokkoset kasvattavat sekä sonnivasikat että uudistushiehot itse, tilan eläinmäärä nousee noin 250 nautaan.

Tavoitteena lyhyemmät peltopäivät

Murtomäellä on vuokra­maineen 130 hehtaaria peltoa, josta sata hehtaaria on nurmella. Lisäksi muutamille lohkoille on pystyynostosopimuksia. Pariltakymmeneltä nurmihehtaarilta Kokkoset tekevät kuivaheinää nuorkarjan appeen kuitulisäksi.  

Nurmisadon Janne korjaa silppuavalla noukinvaunulla säilöntäaineena AIV2+.  Karhottaminen tehostaa rehun keräämistä. Levittämisestä ja tiivistämisestä siiloilla vastaa Matti Kokkonen, ja tänä kesänä rehunteossa on ollut mukana harjoittelija. Laakasiilotilaa on 3 600 kuutiota, mutta varastotilaa on tarkoitus vielä lisätä 1 500 kuution siilolla.

Aiemmalla etukoneen ja hinattavan murskaimen yhdistelmällä teki kuuden metrin niittoleveyttä.  Janne alkoi etsiä ketjuun lisä­tehoa, koska rehusesonkina yöt kuluivat niittämiseen ja päivät rehun keräämiseen. Ulkopuolisia urakoijia Kokkoset eivät ole tilan töissä käyttäneet.

– Täytyi miettiä, miten voi vähentää pellolla vietettävää aikaa. Kiinnitän konevalinnassa aika paljon huomiota laatuun ja mietin kokonaisuutta. Kyselen kavereiden kokemuksia ja kiertelen näyttelyitä. Agritechnika on takuuvarma paikka nähdä konetarjonta, kertoo Janne.

Ensimmäisen kerran hän pääsi tarkkailemaan Claas Disco 9100 -niittomurskainta Keskon ­konenäytöksessä toissa vuonna Maaningalla, ja viime syksyn Agritechnikassa hän tutki sitä vielä tarkemmin.

– Loppusuoralla vertailin Claasin ja Pöttingerin murskaimia, mutta Claasin valinnassa painoi yhdeksän metrin niittoleveys. Myös uudet ominaisuudet, kuten hydraulinen kevennys vaikuttivat hyviltä, Janne kertoo.

Urakointiin ei ole aikaa

Uuden murskaimen käyttö oli Jannen mukaan helppo oppia. Hän on ohjelmoinut traktoriin päisteautomatiikan, joka nostaa päisteessä ensin etu- ja sitten takakoneen ylös.

– Pintapaineen voi säätää ajon aikana palkkikohtaisesti tai yhdessä. Kiilassa nostetaan ohjausyksiköllä jompikumpi siipi ylös.

Teho on täyttänyt odotukset.  Kun niiton ehtii tehdä aamusta, illalla on aikaa karhojen keruuseen. Janne on pyyhkäissyt Claasilla esimerkiksi 1,7 hehtaarin pellon 13 minuutissa.

– Se kylläkin oli optimaalisen muotoinen lohko. Mutta jos niittotraktorissa riittää tehoa, hyvällä lohkolla menee kymmenen hehtaaria tunnissa. Keskisaavutus voisi olla seitsemän hehtaarin tuntivauhti, hän arvioi.

Murtomäen omat lohkot ovat varsin hyvänkokoisia ja -mallisia, mikä sekin puolsi tehokkaan koneen hankkimista. Isolla ja tehokkaalla perhosniittomurskaimella voisi urakoidakin, mutta se ei kuulu Jannen suunnitelmiin.

– Normaalia kaveriapua annetaan, jos joltakin särkyy pelit, mutta muuten en urakoi. Se, minkä maitotilalta on ulkopuolisissa töissä, on kaikki poissa omasta työstä. Ja varsinkin nyt on ainutkertainen kesä, Janne sanoo.

Huolellisuus tuo tulosta

Koska ensimmäinen lypsyrobotti lypsi äärirajoillaan, Janne ja Paula hankkivat sen lisäksi reilu vuosi sitten toisen käytettynä. Ne ovat toimineet kiitettävän hyvin.

Karjan ruokinta sujuu Mullerup Mix Feeder -rehunjakovaunulla, joka tekee kahdella täyttöpöydällä omat apeseoksensa lehmille, hiehoille, sonneille ja vasikoille. Lypsyroboteilta lehmät saavat lisäksi MainioKrossia ja ummessa oleville jaetaan karkearehua Weidemannilla. Säilörehua kuluu päivässä noin 6 000 kiloa eli vuodessa noin 2,5 miljoonaa kiloa.

Karjan keskituotos on nyt yli 11 000 maitokiloa. Viime kesänä Murtomäen tila sai ensimmäisen satatonnarinsa Mimmi-lehmästä. Jannen mukaan tuotoksen nousu on tullut vähän vahingossa.

– Meillä on tietysti pitkän tähtäimen suunnitelmat, mutta aikatavoitetta tietyn tuotoksen saavuttamiseksi emme olleet asettaneet. Olemme yrittäneet tehdä huolellisesti eri osa-alueita, kuten peltoja, ruokintaa ja navettaoloja. Lehmien terveys on hyvin tärkeää, miettii Janne.

 

Kokonaisvaltaisen huolellinen ote kaikissa työvaiheissa on vaivihkaa nostanut Murtomäen keskituotoksen yli 11 000 maitokiloon.

 

 

Järeä Claas P-Cut teräpalkki ja murskainkela.

 

 

 

 

Korkea maitotuotos vaatii huippulaadukkaan säilörehun.

 

 

 

Lehmillä on mukavat olot vuonna 2005 rakennetussa robottipihatossa. Puhtaus ja kuivitus ovat tärkeä osa utareterveyttä.

 

Claas Disco 9100

  • Työleveys 8,90 / 9,10 m
  • Kuljetusleveys 2,95 m
  • Active Float -kevennys
  • Terien pikavaihto
  • Niittolautasia 2 x 8 kpl
  • Murskaimen kierrosnopeus 910 r/min
  • Paino 2 280 kg
  • Lisävarusteena leveä karhon levitys
  • Saatavana myös kapeampana 8400-mallina sekä karhonsiirtimillä varustettuna versiona eli 9100 C AS (Auto Swather) -mallina.

 

Claas Disco 9100 C contour

Säilörehun laadusta ei voi tinkiä vaikeissakaan korjuuoloissa. Disco 9100 takakoneessa on uusi hydropneumaattinen Active Float -kevennys, joka mahdollistaa ajon aikaisen portaattoman säädön pellon muotojen ja kosteiden kohtein mukaan. Keventäminen vähentää polttoaineen kulutusta ja rehun epäpuhtauksia.

Uusi kotelopalkkirakenne on kevyt ja vääntöjäykkä. Kestävyystavoite näkyy monissa ratkaisuissa.  Jalasten välit ovat kulutusterästä, ja teräkannattimien etureunaa suojaa volframi-karbidipinnoite.  Lautaspalkin hyvinpuhdistuva rakenne varmistaa tasaisen niittojäljen.

Terälappujen pikavaihto onnistuu hetkessä. Myös lautaspyörän Safety Link -moduuli on nopea vaihtaa.  Se suojaa palkkia vähentäen oheisvaurioita, jos esimerkiksi lautanen osuu pahasti kiveen.
 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita