Claas Avero 240 – lisää tehoa kiihdytyskelalla

27.11.2012 // Erkki Holma

Claas Avero 240 on puinti­koneistoltaan pitkälti entisen Claas Dominator 150:n kaltainen. Puintikoneiston leveys on sama 106 senttimetriä. Puintitehossa on kuitenkin oleellinen ero puintikelan eteen asennetun kiihdytyskelan ansiosta. Sen alapuolella on oma varstasilta, ja kiihdytyskela irrottaa jo jyvistä 30 prosenttia. Samalla se tasaa olkimassan menoa varsinaiselle puintikelalle. Kela ei enää ”jurskahtele”. Puintiteho nousee viidenneksellä.


Ari Kuotola ja Timo Soukkio Janakkalasta puivat syksyn Avero 240 -puimurilla 250 hehtaaria, ja ovat yhtä mieltä myyjän lupausten kanssa: sopivan kokoisella koneella on suuri teho. Hybridirukiin sato oli parhaimmillaan seitsemän tonnia hehtaarilta.

– Puinti sujui rauhallisesti ja jumpsahtelematta, vaikka leikkuupöydän leveys on 5,40 metriä.

Kun koneessa on kaksi kelaa ja kaksi varstasiltaa, tehostunut erottelukyky näkyi siinä, että edes vankassa ruiskasvustossa ei tappiomittari näyttänyt kohlin­tappioita.  Ajonopeus oli 3,5–4 kilometriä tunissa, sanoo Kuotola.

Puintitappiot syntyvät yleensä ensimmäiseksi kohlimilla, ei seuloilla. Kahden kelan ja kahden varstasillan ansiosta jyvät erottuvat oljista tehokkaasti jo ennen kohlimia.

Kiihdytyskela

Kiihdytyskelan tehtävä on kaksi­tahoinen: se pui osan jyvistä irti ja se nostaa puitavan massan nopeuden lähelle puintikelan nopeutta. Kiihdytyskelan nopeus on nimittäin 80 prosenttia puintikelan nopeudesta. Kun kelan nopeutta säädetään, kiihdytyskelan nopeus muuttuu samassa suhteessa. Myös varstasillan välys muuttuu samalla kertaa kummallakin kelalla.

Vaikka ensimmäisestä kelasta käytetään nimitystä kiihdytyskela, se on myös puintikela. Avero 240 on siten kahden puintikelan puimuri.

Hankauslevyt saa Claas Averossa paikalleen kiihdytyskelan alle yhdellä vivun kääntämisellä.

– Sen takia niitä tulee käytettyäkin, sanovat puimurikumppanukset.

Kuotola käytti hankauslevyjä ohranpuinnilla silloin, kun vihneet pyrkivät jäämään kiinni. Rukiilla hän taas käytti niitä tehostamaan jyvien irtipuintia.

Leveä leikkuupöytä

Puimuriin oli hankittu työleveydeltään 5,40 metrin leikkuupöytä. Se on monien mielestä tuon kokoiseen puimuriin liian suuri. Syksyn kokemusten jälkeen Kuotola ei enää kapeampaa ottaisi. Leveällä pöydällä ei ajonopeuden tarvitse olla suuri, ohralla ajettiin korkeintaan 6,5 kilometriä tunnissa.

– Pöydän ehtii hallitsemaan paremmin. Kun puimuri on varustettu pöydän sivukallistuksella ja automaattisella korkeuden­säädöllä, automatiikka ehtii reagoida pellon epätasaisuuksiin paremmin. Kivikouruun ei koko syksyn aikana mennyt ensimmäistäkään kiveä, toteaa Kuotola.

Sängen korkeuden pöytä mittaa pöydän kummassakin päässä olevalla jousiparilla.

Korkeudensäätöön voi ohjelmoida neljä eri korkeusasentoa, joista kaksi on varsinaista puintia ja toiset kaksi päisteajoa varten.

Kun pöydän nostaa napin painalluksella päisteessä ylös, kaato­kelan pyörimisnopeus laskee samalla minimiin. Muuten kaatokelan nopeus muuttuu puinnin aikana suhteessa ajonopeuteen.

Averoon on saatavana työ­leveydeltään monia pöytävaihto­ehtoja. Tämä johtuu siitä, että samaa pöytämallia käytetään muissakin ja isommissa Claasin malleissa. Siihen on saatavana myös taittuva leikkuupöytä, joka helpottaa puimurin siirtoa kapeilla teillä.

Kuotolan ja Soukkion puimuriin hankittu 5,40 metrin pöytä on siirtoajossa aina pantava pöytävaunuun.

– Mutta vaikka pöytä olisi vain 4,30 metrin levyinen, sekin olisi meidän olosuhteissamme siirrettävä vaunussa, koska pelto­tiet ovat paikoin kapeita. Pöydän sijoittaminen vaunuun tuntui ensimmäisellä kerralla mahdottomalta, toisella kerralla se meni paremmin ja lopulta siitä tuli rutiinitoimitus. Pöytäsulkeisia käytiin syksyn aikana ainakin ­parikymmentä kertaa. Pöydän saa liitettyä puimuriin yllättävän pienessä tilassa, sanoo Kuotola.

Puimurin peruuttamista ja pöytävaunun kiinnittämistä veto­kitaan helpottavat kaksi kameraa. Toisella kameralla kuljettaja ­näkee ohjaamosta pöytävaunun aisan ja osaa sen avulla peruttaa oikeata linjaa pitkin. Toinen kamera näyttää vetokitaan ja sillä näkee vaunun kiinnittymisen.

Pöytävaunu kulkee puimurin perässä vedettynä mutkia vähemmän oikoen kuin traktoriin vetokoukkuun kiinnitettynä.

Puinnin tarkkailu

Kohlimet ovat neljäosaiset ja neliportaiset, ja pituutta niillä on 3,90 metriä. Kohlinpinta-ala on  4,80 neliömetriä. Kohlimien erottelukykyä parantavat kohlimien päällä olkimassaa kuohkeuttavat hangot.

Seulapinta-ala on kokonaisuudessaan kolme neliömetriä ja pinta-ala tuntui olevan riittävä.

Tappiomittari ei Kuotolan mukaan näyttänyt seulatappioita. Hän pitää seulojen hyvänä ­perussäätönä vanhaa ohjetta: seulat auki ja ilmaa niin paljon, että seulatappioita ei vielä tule.

Puinnin tarkkailua helpottaa se, että ohjaamosta näkee pienen lasi-ikkunan kautta suoraan rajaiselevaattorille ja milloin siellä alkaa liikkua liikaa massaa.

Avero 240 -mallissa on viljasäiliön tilavuus 5,6 kuutiometriä. Kuotola ja Soukkio ovat hoitaneet tyhjennyksen pääasiassa vauhdissa. Vakiomittainen tyhjennystorvi on riittävän pitkä siihen, että traktorilla pystyy ajamaan 5,40-metrisen leikkuupöydän rinnalla. Normaalin puintikostealla viljalla säiliö tyhjenee parissa minuutissa. Viljasäiliössä on täyttöhälyttimet.

Menneen syksyn jäljiltä puimurin puhdistamiseen joutuu uhraamaan aikaa ja vaivaa normaalia enemmän. Kuotola käyttää siihen ensimmäiseksi traktorikäyttöistä ilmakompressoria.

– Mutta ilman vesipesuakaan ei puimuria voi talveksi jättää. On se sen verran taikinassa. Muuten vaikeasti puhdistettavan heitto­kuljettimen saa puhdistusta varten irrotettua. Irrottamisessa on hyvä olla kaveri mukana, kertoo Kuotola.

Puinti

Ari Kuotola ja Timo Soukkio viljelevät Janakkalassa yhteensä noin 250 hehtaaria. Syysviljaa tuosta alasta oli puitavana tänä syksynä 50 hehtaaria ja siitä osa hybridiruista.

Kuotolalla on 50-prosenttinen kasvipeitteisyyssopimus, mutta muokkauksen hän tekee pääasiassa pitkän kaavan mukaan: kyntää ja äestää. Osan sängistä hän muokkaa keväällä lautasmuokkaimella, antaa pinnan kuivua pari päivää ja kylvää. Kylvökoneessa on kiekkovantaat.

Maat ovat pääasiassa hiesusavimaita, keveämpiäkin maita löytyy.

Moottori

Moottori on Averossa viljasäiliön takana, ja siten sen huolto­kohteisiin pääsee helposti käsiksi. Tehoa Caterpillarin 6,6 litran kuusisylinterisestä commonrail-moottorista löytyy 146 kilowattia eli 198 hevosvoimaa. Polttoainesäiliön tilavuus on 400 litraa.

Ohjaamo Averossa on sama kuin Claasin isommassa puimurimallissa Tucanossa. Se on tilava, siellä on apukuskin istuin ja automaatti-ilmastointi. Ohjauspyörän saa säädettyä kolmeen eri suuntaan. Puimurin toimintojen ohjaaminen käy monitoimikahvalla.

Ei muuta kuin usvaa putkeen ja pellolle.

 

 

Seuloilla ja kohlimilla on puintitappioiden ilmaisimet. Tappioiden nousu näkyy ohjaamossa olevalta monitorilta.

 

 

Claas Averossa on vakiomittainen tyhjennystorvi. Sen pituus on riittävä, vaikka tyhjennys tehtiin useimmiten vauhdissa, perävaunulla rinnalla ajaen. Pöytä on 5,4 m leveä.

 

 

 

 

 

 

Puimurin ajon aikaiset toiminnot hoidetaan yhdellä monitoimikahvalla.

 

 

 

 

 

 

Kuljettajan oikealla puolella ohjaamossa on rivi sähkökatkaisimia ja monet puimurin säädöt tapahtuvat nyt sähköisesti.

 

3 FAKTAA

  • Kiihdytyskelan nopeus 80% puintikelan nopeudesta.
  • Hankauslevyjen käyttöönotto yhden vivun päässä.
  • Korkeussäätöön neljä esivalittavaa asentoa.

Muista puimurin syyshuolto!

Puimurin syyshuolto kannattaa tehdä välittömästi puintikauden päätyttyä. Kauden aikana havaitut viat ja puutteet on syytä korjata jo syksyn aikana, koska muuten ne unohtuvat helposti ja tulevat yllätyksenä vastaan seuraavana syksynä. Huollossa kannattaa käyttää puimurin tuntevaa koulutettua huoltomiestä. Huoltomiehen koulutuksesta ja kokemuksesta on hyötyä puimurin kriittisten kohteiden tarkastamisessa.

Puimurin huolellinen puhdistus on yksi tärkeistä huoltotoimenpiteistä. Vettä ja painepesuria voi käyttää ulkopintojen, pyörien ja akseleiden pesussa. Puimurissa majailevat jyrsijät saattavat aiheuttaa vahinkoa hihnoille, johtosarjoille ja tiivisteille, joten viljasäiliö, elevaattorit, seulastot, viettopinnat ja silppuri kannatta siistiä huolellisesti esimerkiksi paineilmaa käyttäen, ettei mihinkään jää jyviä tai pahnoja.

Jäähdytinnesteen pakkasenkestävyys täytyy muistaa tarkistaa.  Käytettyä moottoriöljyjä ei kannata jättää moottoriin.  Pakokaasusta tiivistyvä vesi ja muut epäpuhtaudet syövyttävät moottoria ajan mittaan, joten moottorin kestoiän kannalta ainoa oikea öljynvaihdon ajankohta on heti puintikauden jälkeen.

Vaihteistoon ja alennusportaaleihin kannattaa vaihtaa öljyt joka kauden jälkeen, vaikka ohjetuntimäärät eivät täyttyisikään. Tämä korostuu varsinkin vanhemmissa koneissa. Öljynvaihdon yhteydessä orastava vika rattaissa tai laakereissa paljastuu, ja korjauksen voi tehdä hyvissä ajoin. Varhaisessa vaiheessa tehty kunnostus tulee huomattavasti edullisemmaksi ja seisokit vähenevät.

Myös variaattoreiden hihnat on syytä ajaa toiseen laitaan, jotta variaattorin jousi ja hihna eivät jää puristuksiin talviajaksi. Ennaltaehkäisevä huolto säästää korjauskustannuksia, vähentää yllättäviä seisokkeja ja varmistaa puinnin onnistumisen ajallaan.

Teksti: Raine Stenvall

Yhteenveto

  • Kiihdytinkela puintikelan edessä ja sen alle sijoitettu varstasilta irrottavat ja erottelevat jyvistä 30 prosenttia. Samalla kiihdytinkela tasaa puintikelalle menevän viljamassan. Puimuri käy tasaisesti. Puintiteho nousee parikymmentä prosenttia.
  • En luopuisi 5,40 m leveästä leikkuupöydästä. Puintinopeus saa olla rauhallisempi ja leikkuupöytä ehtii automaattisen sängen­korkeudensäädön ja sivukallistuksen avulla tarkemmin myötäilemään pellonpinnan epätasaisuuksia. Kivikourusta ei koko syksyn aikana tarvinnut noukkia yhtään kiveä, kertoo isäntä Ari Kuotola.
  • Leveä pöytä tarvitsee tieajoon pöytävaunun, mutta muutaman pöytäsulkeisen jälkeen irrottamisesta ja kiinnittämisestä tulee nopea rutiinitoimi.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita