Bettina – valloittava kaurauutuus!

01.10.2012 // Ari Virtanen

Bettina on satoisin Suomen markkinoilla ja lajikeluettelossa olevista kauralajikkeista. K-maatalous aloittaa Bettinan siemenen myynnin nyt syksyllä 2012 ja peltojen valloitus alkaa keväällä 2013. Bettinan siementä tulee myyntiin kohtalainen määrä, mutta kuten hyville uutuuslajikkeille usein käy, sitä riittää vain nopeimmille.

Bettina omaa kaikki ominaisuudet, joita hyvältä kauralajikkeelta vaaditaan. Suomessa tehdyissä viljelyarvokokeissa (MTT:n viralliset lajikekokeet) Bettina on vakuuttavan hyvä. Eteläisen Suomen kaurapeltojen yleisin lajike on pitkään ollut Belinda-kaura. Vaikka Belinda onkin ollut markkinoilla jo pitkään, nousi se tänä vuonna koko Suomen eniten viljellyksi kauralajikkeeksi. Belindan pitkään menestykseen ja isoon viljelyalaan on painavat syyt. Se on yksinkertaisesti aina ollut satoisa, lujakortinen ja viljelyvarma.

Bettina haastaa Belindan ja kaikki muut kauralajikkeet. Virallisissa kokeissa Bettina on ollut Belindaa yhden päivän aikaisempi, mutta silti kaksi prosenttia satoisampi. Lisäksi Bettinassa on vielä parempi korrenlujuus kuin Belindassa ja se on yhden sentin pidempi, mikä sekin on viljelyvarmuuden kannalta hyvä asia.

Bettina on menestynyt erinomaisesti kaikilla viljelyvyöhykkeillä 1–3, missä sitä on testattu. Erityisen satoisa muihin lajikkeisiin verrattuna se on ollut etelässä viljelyvyöhykkeellä yksi. Kaikilla maalajeillakin Bettina on pärjännyt hyvin. Suhteellisesti parhaat tulokset ovat savimailta ja lieju­savilta.

Bettina on valkokuorinen lajike. Sen siemenkoko on iso, eli samaa luokkaa kuin Belindassa, ja hehtolitranpaino on parempi. Näillä ominaisuuksilla Bettina soveltuu kaikkeen käyttöön, mihin kauraa viljellään, eli suurimokäyttöön, vientiin ja rehuksi.

Tarkkaan tutkittu ja hyväksi havaittu ”suomenruotsalainen”

Bettina on ruotsalaisen SW Seedin jalostama lajike. Se tuli uutena linjana koetilan kokeisiin Hauholle jo vuonna 2003. Viralliset kokeet tehtiin vuosina 2006 –2008, ja se pääsi Suomen lajikeluetteloon vuonna 2010, jolloin se oli jälleen viljelyssä virallisissa kokeissa.

Bettina on hyvä esimerkki K-maatalouden koetilan merkityk­sestä suomalaiseen lajikevalikoimaan. Lajike on valittu ruotsalaisesta materiaalista nimenomaan Suomen oloihin sopivien ominaisuuksien vuoksi. Ilman koetilan kokeita tällainen valloittava uutuus ei varmaan koskaan olisi päätynyt viljelyyn.

Bettinaa voikin leikkisästi sanoa ”suomenruotsalaiseksi”, koska sukujuuret ovat Ruotsissa, mutta se on testattu ja nimetty Suomessa. Tämä prosessi selittää myös lajikkeen pitkää tietä markkinoille. Esimerkiksi lajikkeelle pakollinen erottuvuuden, yhtenäisyyden ja pysyvyyden testaus (DUS-testaus) kestää kaksi vuotta ja se on tehty vain Suomea varten.

Myyntiin tuleva Bettinan siemen on tuoretta suomalaista tuotantoa. Sen lapsuusvuodet eli jalostajan siemen ja esiperussiemen (siemenluokka PB) on tuotettu Ruotsissa. Esiperussiemen saapui Suomeen keväällä 2011 ja nyt kahden vuoden kotimaisen siemenlisäyksen jälkeen lajike tulee yleiseen myyntiin.

Valmistaudu siemen­kauppaan

Suurella osalla viljelijöistä on tuoreessa muistissa tämän vuoden kevät, jolloin varsinkin kauran ja ohran siemenet eivät riittäneet kaikille halukkaille. Tämä juttu on kirjoitettu elokuun lopulla, jolloin suuri osa sadosta oli vielä puimatta. Kevätviljoista eteläisessä Suomessa ensimmäisenä puidut monitahoiset ohrat, kuten Brage, ovat antaneet erinomaisia satoja.

Satotasosta siementuotannossa on odotettavissa hyvä, mutta saadaanko esimerkiksi myöhäisistä kauroista ja kevätvehnistä laadut täyttävää siementä riittävästi, onkin iso kysymys. Oletettavaa on, että ainakin osa viljelijöistä epäonnistuu riittävän hyvän oma siemenen tuotannossa, mikä heti lisää merkittävästi sertifioidun siemenen kysyntää. Monitahoisten ohrien kysyntää kasvattavat vastaavasti Keski- ja Pohjois-Suomen myöhäiset kylvö- ja puintiajankohdat.

Vanha siemen pitäisi uusia!

Suomi on tilan oman siemenen käytön kärkimaita Euroopassa, mikä tarkoittaa, että kylvöille käytetään monesti ties kuinka monta vuotta tilalla vuodesta toiseen lisättyä siementä. Tästä hyvä esimerkki on suurin kaura­lajikkeemme Belinda, jossa sertifioidun siemenen käyttö oli vuonna 2010 noin 11 % ja tänä vuonna arviolta alle 10 %. Näin matala sertifioidun siemen käyttöaste on selvä uhka suomalaisen laatuviljan tuotannossa. Lajikkeen epäaitous ja sekoittuminen aiheuttavat kasvuston epätasaisuutta ja sadon laadun heikkenemistä. Usean sukupolven siemen­lisäyksen jälkeen lajikkeista ei myöskään ole odotettavissa enää niiden koko satopotentiaalia. Milloin teidän tilalla on uusittu kauransiemen?

Peittaus on edullista kun sen ostaa siemensäkissä

Sertifioidussa siemenessä maksat lajikeaidosta, tasaisesti peitatusta ja vakuuslapun mukaisesta itävyydestä. Kannattaa myös huomioida, että sertifioidussa siemenessä peittaus on edullisempi kuin tilalle tehtynä. Verottomissa hinnoissa peittaus nostaa ostosiemenen hintaa noin 35 euroa tonnilta, kun tilalla tehtynä peittaus maksaa lähes 50 euroa tonnilta. Ostosiemenen peittauksen hehtaarikustannus on siis vain noin 7 euroa.

Älä anna arvonlisäveron hämätä kustannuslaskelmissa. Yleinen virhe on, että verrataan peitatun siemenen verollista hintaa suoraan viljan hintaan, joka on veroton. Jos viljan hinta siilossa on esimerkiksi 200 euroa ja peitattu sertifioitu siemen maksaa 600 euroa verollisena kuulostaa hintaero isolta. Kun tuosta siemenen hinnasta otetaan ensin pois 23 % arvonlisävero, päästään hintaan 487,80 €, ja tästä pois peittaus 35 € onkin ostosiemenessä varsinaisen siemenen hinta vain 452,80 €.

Siemen kannattaa siis aina ostaa peitattuna, myös kauran siemen. Peittauksella varmistetaan tasainen ­kasvuunlähtö. Peittaus torjuu siemen- ja olkijätelevintäisiä punahomeita ja muita taudin aiheuttajia, jotka voivat hidastaa oras­tumista tai estää sen kokonaan. Tasaisesta oraasta muodostuu ­tasaisesti kasvava ja tuleentuva kasvusto.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita