Syysvehnä

Syysviljat ovat hyviä kasveja työhuippujen tasaamiseen viljelyssä. Syysvehnää käytetään rehuksi ja myös myllyjen tarpeisiin.

Yleisimmät tavoitelaadut:

Myllyvehnä hlp yli 78 kg, valkuainen yli 11,5 %, sakoluku yli 180.
Rehuvehnä hlp yli 72 kg, perushintainen hlp yli 76 - 78 kg.

Kylvö

Syysvehnän kylvöaika on syyskuu ja II-vyöhykkeellä syyskuun alkupuolisko. Parhaat sato-odotukset ovat aikaisin kylvetyillä kasvustoilla. Syysvehnän tiheystavoite on 500 kpl/m2. Kylvömäärä vaihtelee 190-260 kg/ha.

Maalajit ja pH

Syysvehnälle sopivat parhaiten kivennäismaat, erityisesti savimaat. Talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Syysvehnän pH–suositus on yli 6.2.

Lannoitus

Syyslannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina Viljavuustutkimuksen mukaan YaraMila lannoitteena. Myös mangaanin ja fosforin käytöstä lehtilannoitteena on saatu hyviä kokemuksia. 

Keväällä ensimmäinen lannoitus tehtävä ajoissa YaraBela lannoitteena. Hyvälle kasvustolle annetaan 1/3 lannoituksesta varhain ja loput korrenkasvuvaiheessa ja maitotuleentumisasteella. Heikon kasvuston pensomista pyritään sen sijaan tehostamaan käyttämällä 2/3 lannoitteesta jo varhain keväällä. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Axan, YaraBela Sulfan N26 S14 ja YaraBela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai lehtilannoituksena kasvukaudella.
Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos pH
on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile mangaanin puutosoireita.

Sadonkäsittely

Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C vähennettynä viljan kosteudella. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä ja sateiden sattuessa. Heikko sakoista viljaa ei kannata sekoittaa parempi laatuisen kanssa.