Kevätvehnä

Kevätvehnää käytetään Suomessa mylly- ja rehuteollisuudessa. Sitä viedään myös maasta mylly- ja rehuvehnänä. Myllyvehnässä arvostetaan maailmalla korkeaa valkuaista (yli 13 %) ja sakolukua (yli 275).

Yleisimmät tavoitelaadut 

Myllyvehnä: hlp yli 78 kg, valkuainen yli 13 %, sakoluku yli 180.

Rehuvehnä: hlp yli 72,0 kg.

Kylvö

Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.

Kevätvehnän tiheystavoite on yli 650-750 kpl/m2. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / Itävyys %.

Maalajit ja pH

Kevätvehnä soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla. Multavat savimaat ovat parhaita. Eloperäisillä mailla tyvitaudit voivat yksipuolisessa vehnänviljelyssä muodostua ongelmaksi. Kevätvehnän pH–suositus on yli 6.2.

Lannoitus

Kylvölannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina YaraMila lannoitteena. Myllyvehnän lannoitus kannattaa jakaa useampaan osaan, jotta saavutetaan riittävä valkuaispitoisuus. Rehuvehnälle kaikki lannoitteet voidaan antaa kylvön yhteydessä tai mikäli lannoitus jaetaan, lisälannoitus tehdään korrenkasvuvaiheessa.

Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla. Myllyvehnää viljeltäessä 2/3 typestä ja rikistä annetaan kylvön yhteydestä. Lisälannoitukseen sopivia tuotteita ovat YaraBela Axan, YaraBela Sulfan N26 S14 ja YaraBela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390. Valkuaispitoisuuden nostoon tarkoitettu lisätyppi annetaan maitotuleentumisvaiheessa nestemäisenä.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita.

Sadonkäsittely

Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä.