Syysrypsi ja -rapsi

Syysrypsi ja-rapsi ovat viljelykasveina samankaltaisia kuin kevätrypsi ja -rapsi ja niitä koskevat samat rajoitukset mm. viljelykierron suhteen. Esikasviarvo on hyvä, ja se sopiikin hyvin katkaisemaan viljatilan yksipuolista viljelykiertoa. Kokemuksia syysrapsin viljelystä on vielä vähän, mutta tulokset ovat olleet rohkaisevia. Suomen oloissa talvehtiminen muodostaa suurimman riskin, mutta onnistuessa syysrapsin tarjoama satopotentiaali on suuri.

Tavoitelaatu ja sadonkäsittely

Tavoitelaatu ja sadonkäsittely ovat samat kuin kevätöljykasveilla

Kylvö

Syysrapsille paras kylvöalusta on kynnetty ja kylvömuokattu maa, jossa rapsi muodostaa vahvan juuren. Lohko kannattaa valita syyskylvöisille kasveille sopivaksi, paras on viettävä, ei hallanarka lohko. Metsän reunustamia lohkoja on hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää. Kylvö tulisi tehdä elokuun alkupuolella, viimeistään elokuun puolenvälin aikoihin, jotta rapsi ehtii kasvaa riittävän vahvaksi talvehtimista varten. Tehoisaa lämpösummaa tulisi kertyä ennen kasvukauden päättymistä vähintään 450 astetta, jolloin rapsi ehtisi kasvattaa 8 täysikasvuista kasvulehteä, 8 cm pitkän juuren, jonka juurenniska olisi 8 mm vahva.

Syysrypsin tavoitetiheys on 100 kpl/m2. Siemen myydään 10 kg pakkauksissa. Syyshybridirapsin siemen myydään kylvöyksiköissä, joissa on 1,5 milj. itäv. siementä pakkauksessa. Kylvön tavoitetiheys on 60 itävää yksilöä neliöllä, jolloin yksi yksikkö riittää n. 2,5 ha kylvöihin. Kylvökoneesta kannattaa sulkea joka toinen vannas sopivan kylvötiheyden saavuttamiseksi. Kylvös ei saisi muodostua liian tiheäksi, sillä kilpailutilanteessa kasvupiste nousee maasta ja talvituhoriski suurenee.

Maalajit ja pH

Syysrapsi sopii hyvin eri maalajeille, joskin kivennäismaalajit sopivat savimaita paremmin. Rikkatorjunnan kannalta vähämultainen lohko on runsasmultaista lohkoa parempi. pH:n suhteen ei ole erityisiä vaatimuksia, joskin peruskalkitus ja hivenravinteet on hyvä olla riittävällä tasolla.

Lannoitus

Syyslannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa syksyllä Viljavuustutkimuksen mukaan. YaraMila lannoitevalikoimasta löytyy sopivat tuotteet esimerkiksi YaraMila Hiven Y. Syysöljykasvit tarvitsevat typpeä syksyllä, joten sitä kannattaa antaa sääntöjen mukainen maksimimäärä. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän mukaisesti syysöljykasveilla voi käyttää korkeampaa syyslannoitusta, 50kg N/ha. K-maataloudesta on saatavilla myös YaraMila Raps -nimellä tunnettu lannoite (YaraMila Y6) jonka NPK suhde 17-5-10 sopii erityisen hyvin syysrapsin ravinnetarpeita varten korkeampaa (50 kg N/ha) typpimäärää käytettäessä. 

Keväällä lannoitus on tehtävä mahdollisimman aikaisin YaraBela lannoitteella. Hybridilajikkeet´hyötyvät erityisesti korkeista lannoitemääristä. Jaetussa lannoituksessa öljykasveille annetaan 2/3 typestä ja rikistä varhain keväällä ja loppuosa annetaan varrenkasvun alussa. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Axan, YaraBela Sulfan. Rikkiä tulisi antaa 30-50 kg maan rikkiluvusta riippuen.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksena tai lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile mangaanin puutosoireita. Boorilannoitus juuri ennen kukintaa parantaa kukintaa, siitepölyn määrä ja satoa.