Kevätrypsi ja -rapsi

Rypsi ja rapsi ovat hyviä esikasveja viljanviljelyssä. Rapsi on rypsiä n. kaksi viikkoa myöhäisempi. Rypsiä voi viljellä aina III vyöhykkeelle asti. Riski sadon tuleentumattomuudesta lisääntyy III vyöhykkeellä.

Tavoitelaatu

Öljypitoisuus yli 40 %, lehtivihreä alle 30 ppm, seulonta 3,0 mm ja 1,1 mm seuloilla alle 0,5 %, PRA-arvo 8-40 %.

Sadonkäsittely

Korjuu tehdään siemenen kosteuden ollessa alle 20 %. Puinnin on oltava hellävaraista, jotta siemenet eivät rikkoudu roskiksi. Kuivaus tehdään alle 9 % kosteuteen.

Kylvö

Tasainen kosteus varmistetaan tasausäestyksellä ja matalalla muokkauksella. Maan lämpenemistä yli 7 asteen voi odottaa, jos kosteutta on riittävästi. Rapsi kylvetään toukokuun alkupuoliskolla ja rypsi kylvetään lämpimään maahan. Pieni kylvösiemenmäärä edellyttää huolellista rikka- ja tuholaistorjuntaa. Taimettumisen onnistuessa jää enemmän kasvutilaa taimelle, mikä näkyy parempana juuriston kehityksenä, laon kestävyytenä ja kasvuston ilmavuutena. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) /
itävyys %. Tiheystavoite on kevätrypsillä 250-300, kevätrapsilla 100-150 kpl/m2.

Maalajit ja pH

Rypsille sopivat kaikki maalajit. Maan rakenteen on oltava kunnossa. Rapsia ei suositella multatai turvemaille. Maan pH-suositus on yli 5,5. Kalkitus vähentää möhöjuuririskiä. Rypsi ja rapsi ovat hyviä esikasveja viljoille. Möhöjuuririskin takia niitä suositella viljeltäväksi samalla lohkolla korkeintaan 5 vuoden välein.

Lannoitus

Kylvölannoituksessa fosforia, kaliumia, rikkiä ja booria tulee antaa keväällä YaraMila lannoitteena. Rapsi hyötyy rypsiä korkeammasta lannoituksesta.

Jaetussa lannoituksessa öljykasveille annetaan 2/3 typestä ja rikistä kylvön yhteydestä. Loppuosa lannoituksesta on hyvä antaa varrenkasvun alussa esim. YaraBela Axanina tai YaraBela Sulfanina. Rikkiä tulisi antaa vuositasolla 30-50 kg maan rikkiluvusta riippuen

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab kasvianalyysillä Jos pH on hyvä tai parempi, voivat keltaiset laikut nuorissa lehdissä merkitä mangaanin puutosta. Boorilannoitus juuri ennen kukintaa parantaa kukintaa ja siitepölyn määrä sekä hedelmöittymistä.