Säilönurmi

Säilörehun laatu ja määrä turvataan tilan viljelyolosuhteisiin soveltuvilla kasvilajeilla ja lajikkeilla. Nurmen huolellinen perustaminen, vesihuolto, lannoitus ja tarpeenmukainen kasvinsuojelu varmistavat tuloksen.

Satotavoite on vähintään 70000 MJ/ha/v (6000 kg ka/ha/v). Sadon D-arvotavoite määritellään käyttötarkoituksen mukaan. Yleisesti pyritään hyvin sulavaan rehuun, jolloin D-arvotavoite on säilörehulla 680-700 g/kg ka ja kuivaheinällä 660-670 g/kg ka. Säilörehun tuotannossa nämä tavoitteet saavutetaan parhaiten kolmen korjuun tekniikalla.

Nurmen perustaminen

Nurmivuotta edeltävänä kesänä tehdään perusparannuksena pellon pinnanmuotoilu ja tarkistetaan salaojituksen toimivuus, torjutaan kestorikkakasvit ja tarvittaessa kalkitaan pelto. Pinnanmuotoilulla ja toimivalla salaojituksella vältetään pellon vettyminen ja siten taataan nurmen tasainen kasvu ja hyvä talvehtiminen.

Ylläpitokalkituksen ja hivenlannoituksen tarve selvitetään viljavuusanalyysilla aina nurmen uusimisen yhteydessä. Pellon pH-tavoite on ravinteiden saatavuuden takia vähintään 6, erityisesti apilapitoisilla nurmilla.

Nurmi perustetaan useimmiten suojaviljaan, jona käytetään lujakortisia lajikkeita. Marika tai Avetron-kauraa, Brage tai Tiril-ohraa, Bjarne-kevätvehnää tai Petita-rypsiä. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 % erityisesti apilanurmia perustettaessa. Suojaviljan voi puida tai korjata kokoviljasäilörehuksi. Puitavan suojaviljan laontorjunta ja puinnin jälkeen olkien korjaaminen estää nurmen tukahtumisen ja aukkopaikkojen syntymisen. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisen kylvön ja keväisen rikkatorjunnan glyfosaatilla. Suojaviljan kasvinsuojelussa on huomioitava suojaviljan olkien ja nurmirehun käyttörajoitukset ja apilanurmilla torjunta-aineen soveltuvuus apiloille.

Lannoitus perustamisen yhteydessä

Nurmea perustettaessa lannoitus tehdään YaraMila -tuotteilla viljavuustutkimuksen ja lantaanalyysin mukaan. Karjanlantaa kannattaa ensisijaisesti käyttää perustettaville nurmille. Fosforia voi antaa useamman vuoden tarpeen fosforin tasausta hyödyntäen sopivalla YaraMila tuotteella. Hivenlannoitus on myös hyvä tehdä tässä vaiheessa. Nurmipalkokasveja sisältävä seosnurmi lannoitetaan perustamisvuonna muiden nurmien tavoin.

Typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan ja suojaviljan käyttöön. Typen käyttömäärää suojaviljalle vähennetään samassa suhteessa siemenmäärän kanssa.

Lannoitus satovuosina

Typpilannoituksen sallittu enimmäismäärä jaetaan koko kasvukaudelle ja on hyvä muistaa, että riittävä typpilannoitus takaa hyvän sadon ja korkean valkuaispitoisuuden. Lannoitus on syytä aina tehdä ajoissa sekä keväällä että kasvukaudella. Viiden päivän myöhästyminen voi alentaa satoa yli 20 %, kolmatta satoa jopa yli 40 %. Timoteivaltaisilla nurmilla lannoitus painotetaan ensimmäiselle sadolle. Kahdesti niitettäville nurmille typpilannoitus jaetaan suhteessa 55/45, kolmesti niitettäville suhteessa 40/40/20. Neljä kertaa niitettäville ja laidunnurmille sopiva jako on 40/30/20/10. Rehun riittävän seleenitason varmistamiseksi jokaisen lannoituksen tulee sisältää seleeniä.

Apilaa sisältävä nurmi lannoitetaan apilapitoisuuden mukaan. Kun apilapitoisuus on yli 60 % kuiva-aineesta, ei typpilannoitusta tarvita. Jos apilapitoisuus on matala (alle 30 kpl/m2), lannoitus tehdään nurmiheinien mukaan. Liiallinen typpilannoitus hävittää apilan nurmesta. Punaisten fosforiluokkien lohkoilla lannoitus tehdään keväällä moniravinteisella YaraMila lannoitteella ja 2. ja 3. sadon lannoitus kesällä NKS-lannoitteella. YaraMila -lannoitteiden rikkimäärä on useimmissa tapauksissa riittävä täyttämään nurmien rikin tarpeen. Kaliumlannoituksessa tulisi ottaa huomioon myös maan reservikaliumin määrä. Sen voi määrittää maanäytteestä esim. Viljavuuspalvelussa.

Jos hivenlannoitusta ei ole tehty nurmen perustamisen yhteydessä, niin se tehdään ensimmäisen tai kolmannen sadon lannoituksen yhteydessä. Nurmille voi myös käyttää hivenlehtilannoitteita, kuten YaraVita-sarjan tuotteita. 

Kolmen sadon lannoitusesimerkki:

1. sato: YaraMila Hiven Y (23-3-6) 435 kg/ha
2. sato: YaraMila NK 1 (25-0-7) 400 kg/ha
3. sato: YaraMila NK 2 (22-0-12) 182 kg/ha

Apilanurmi lannoitetaan apilapitoisuuden mukaan. Liiallinen typpilannoitus hävittää apilan nurmesta. Runsaasti apilaa sisältävä nurmi ei tarvitse typpilannoitusta, mutta apilapitoisuuden laskiessa voi antaa typpeä enimmillään N 30 kg/ha. Jos apilapitoisuus on matala (alle 30 kpl/m2), lannoitus tehdään nurmiheinien mukaan. Sinimailasta sisältävät nurmet lannoitetaan apilanurmien tapaan. Kaliumlannoituksesta pitää huolehtia talvehtimisen varmistamiseksi.

Karjanlannan täydennysesimerkki:

Liete 20 m3/ha + YaraBela Seleenisalpietari 235 kg/ha. Karjanlanta tarvitsee aina typpitäydennyksen esim. YaraBela Seleenisalpietarilla. Sitä käyttämällä saadaan karjan rehuun riittävä määrä välttämätöntä seleeniä, joka on myös 100 %:sti orgaanisessa muodossa