Nurmet

Nurmen viljelyssä on kenties suurin satopotentiaali vielä hyödyntämättä. Suomen nurmirehun keskisadot ovat vain 5000 kg ka/ha-6000 kg ka/ha luokkaa, kun oikealla panostuksella voidaan päästä jopa yli 10 000 kg ka/ha satoihin.

Viljantuotannossa optimoimme jo viljelyn sen mukaan, onko tavoitteena rehuohra vai mallasohra, rehuvehnä vai myllyvehnä, rehukaura vai kenties korkealaatuinen suurimokaura. Sama on tehtävissä nurmella, kun kiinnitetään huomio viljelyvalintoihin siemenen, korjuun ja lannoituksen suhteen.

Nurmilajikkeilla on väliä!

Nurmikasveista käytetyimpiä ovat edelleen timotei ja nurminata. Ne sopivat oloihimme hyvin, ja ovat talvenkestäviä. Näiden ohella myös ruokonata ja englanninraiheinä sekä nurmipalkokasvit tuovat oman säväyksensä tuotettavan rehun laatuun. K-maatalouden seoksista erityisesti Etelän paalinurmiseos sekä Säilörehunurmiseos ovat kolmen niiton satotykkejä. Näihin olemme valinneet timoteiksi voimakkaan jälkikasvukyvyn Grindstadin tai Switchin ja nurminadaksi maittavan SW Minton. Tavallinen Paalinurmiseos sekä apilapitoiset seokset sen sijaan sopivat kasvurytminsä puolesta usein paremmin kahden niiton järjestelmiin. Näissä seoksissa käytämme sen sijaan aina pohjoisen tyypin timoteita sekä esimerkiksi Kasper ja Revansch nurminatoja niiden hyvän talvenkeston takia.

Lannoitus seoksen mukaan

Tavoiteltaessa korkeaa satoa, tulee suosia voimakkaan jälkikasvukyvyn seoksia, joilla päästään kolmeen niittokertaan pääosalla nurmentuotantoalueestamme. Tärkeää on myös lannoitus heti korjuun jälkeen – sillä tämän viivästyessä satotappio voi hyvin olla 100-200 kg ka / ha. Lannoituksessa myös koko ympäristökorvauksen sallima lannoitemäärän hyödyntäminen on tärkeää, vain näin saadaan koko nurmen potentiaali hyödynnettyä sekä tuotettua rehu mahdollisimman lähellä tilakeskusta taloudellisesti ja tehokkaasti. Lannoitus vaikuttaa aina myös sadon valkuais- ja sokeripitoisuuksiin! Mikäli käytetään nurmipalkokasveja, tulee näiden typensidontakyky huomioida ja käyttää vähempiä lannoitemääriä. Palkokasvin määrä tulee kuitenkin olla riittävän tiheä – muutoin on vaarana alilannoitus.

Huomio yksityiskohtiin

Nurmella yleisesti tavattavia rikkakasveja ovat mm. hierakat ja voikukat. Nämä on kuitenkin helppo torjua, ja yleisimmät valmisteet, kuten Primus ja Starane hoitavat laajalti muutkin rikat pois nurmesta. Ehkä tärkein vaihe on kuitenkin nurmen perustaminen ja suojaviljakasvusto. Viljasta rikat on helpoin torjua – käytettävissä on runsas määrä eri vaihtoehtoja. Suojaviljalla tulee myös huomioida riittävä laontorjunta, jotta nurmi saadaan hyvin kasvuun eikä aukkopaikkoja rikoille synny. Täydennyskylvö on suositeltavaa heti ensimmäisenä satovuonna esimerkiksi kylvämällä timoteita 8kg/ha.

Ota #sadostamittaa

Tehtyjen toimenpiteiden arvioimiseksi mittaa nurmisatosi! Uudistuvissa koneissa on lisääntyvin määrin sadonmittauslaitteita. Myös kuormia ja paaleja laskemalla saa suuntaa-antavan arvion onnistumisesta. Tiesitkö, että Suomen keskisato on vain 5500 kg ka/ha – kun useimmilla paikkakunnilla päästään helposti yli 8000 kg ka/ha – jopa yli 10 000 kg ka/ha keskisatoihin?

Korjuumenetelmät-karuselli