Kreulan tila, Vehmaa

Tarja ja Jyrki Heilän tilalla Vehmaalla on tuotettu sianlihaa 60-luvulta lähtien. Heidän vastuullaan tila on ollut vuodesta 1989. Jyrki on Kreulan tilan viides isäntä. Viimeiset vuodet perheen poika Teemu on ottanut ohjat käsiinsä ja vastaa nykyisin pitkälti tilan peltoviljelystä.

Eläinpaikkoja tilalla on 900. Kerralla tulee aina 450 porsasta tilan osittain omistamasta porsastuotantosikalasta. Näin sianlietteen käyttö lannoituksessa on ollut välttämätöntä. Lisäksi on käytetty Vehmaalla sijaitsevan biokaasulaitoksen ravinnelietteitä joita on täydennetty mineraalilannoitteilla.

Pariskunta on jakanut tilan työt niin, että Tarja vastaa arjen pyörittämisestä tilalla ja hoitaa kaikki tilan paperiasiat. Jyrkillä on päivätyö tilan ulkopuolella. Perheen poika Teemu opiskelee nyt agrologiksi Mustialassa ja opintojen jälkeen näköpiirissä on sukutilan jatkaminen.

Satotasoja nostettava tulevaisuudessa

Tilan satotasot ovat suomalaista hyvää keskitasoa, läpi vuosien on saatu normaaleja 4-5 tonnin hehtaarisatoja. Kasveina rehuohra ja vehnä ovat olleet tärkeitä, nyt viljelyssä on myös ruista noin 30 ha alalla. Nyt selkeänä tavoitteena onkin saada ”tonni lisää jyviä” vanhan satotason päälle. Tätä varten on lähitulevaisuudessa suunnitteilla useita toimenpiteitä peltojen peruskunnostuksesta ja ojituksesta myös viljelyn ja agronomisten valintojen tarkentamiseen.

pH on useilla pelloilla hyvällä tasolla ollen 6-7 välissä. Tämä riittää savisilla mailla hyvin. Sen sijaan salaojiin, piiriojiin ja pellon yleiseen kasvukuntoon on tarkoitus panostaa tulevina vuosina.

Lannoitus on luontaisista lähtökohdista aina rakentunut lietteen ympärille. Erilaiset kotieläintalouden ja laitosten sivuvirrat ovat arvokkaita ravinnelähteitä, mutta myös muuta täydennystä tarvitaan. Esimerkiksi rukiille ravinteita tarvitaan jo aikaisin huhtikuussa, jolloin pelto ei vielä kanna raskasta lietteenlevityskalustoa. Tällöin lannoitus onkin syytä antaa rakeisena lannoitteena pintalevityksenä. Sen sijaan kevätviljoille ja syyslannoitukseen syysviljoille liete on yhä käyttökelpoinen vaihtoehto.

Millä keinoin tonni lisää jyviä?

Koelohkolle oli suunniteltu lannoitukseen sian lietettä ja salpietaria. Kasvinsuojelu on tarkoitus toteuttaa jaetulla käsittelyllä siten, että rikkaruiskutuksessa käytetään Cantor –rikka-ainetta sekä mangaanilehtilannoitetta. Tautiruiskutukseen on suunniteltu Acanto Prima terästettynä mangaanilehtilannoitteella.

Tilakokeessa yhdessä K-maatalouden ja Yaran kanssa päädyttiin seuraaviin toimenpiteisiin:

  1. Lajike on vaihdettu uuteen, monitahoiseen myöhäisempään rehuohralajikkeeseen
  2. Lannoitus tullaan täydentämään pintalannoituksena Yara N-Sensorilla. Karjanlannan ja lietteen käyttö on aina jossain määrin epätarkkaa, ja maalajien vaihdellessa lannoitus on mahdoton optimoida kasvuston ja maalajin edellytyksen huomioiden muutoin. Lannoitus tehdään korrenkasvuvaiheessa.
  3. Rikkaruiskutukseen lisätään aikeinen kasvunsääde, Trimaxx 0,15l/ha. Suunniteltu mangaanilehtilannoite korvataan YaraVita Mancozinilla, sillä mangaaninpuute ei ole ilmeinen, lisäksi näin saadaan myös viljalle tärkeät kupari ja sinkki varmistettua
  4. Kasvitaudintorjuntaan otetaan käyttöön uusinta teknologiaa ja taudintorjunta T2 vaiheessa tehdään Comet Pro 0,4l/ha + Librax 0,4l/ha yhdistelmällä. Mikäli Yara Megalab kasvianalyysi näyttää ravinnepuutteita, lisätään hiveniä vastaavasti. Kasvuston rehevyyden ja arvioidun lakoriskin mukaan lisätään Terpal –kasvunsäädettä 0,5-1,0l/ha

Tilalla järjestetään pellonpiennarpäivä kesällä. Seuraa ilmoitteluamme.

Tutustu Kreulan tilaan Atrian sivuilla »