Viikko 52/2015

Pohjoisen pallonpuoliskon viljasato on korjattu. Sadot olivat tärkeillä tuotantoalueilla hyviä ja tämän ansiosta maailman viljavarastot ovat korkeimmalla tasolla lähes 30 vuoteen.

Markkinat ovat seuranneet mm. Mustanmeren alueen syysviljojen kylvöjä ja kasvustojen kehitystä ennen talventuloa. Kuivuudesta johtuen syysviljojen kunto ei ole olleet optimaalinen ja tämä lisää riskiä talvituhoille. Samankaltainen tilanne oli kuitenkin myös viime syksynä samalla alueella - tästä huolimatta Ukrainassa ja Venäjällä korjattiin tänä syksynä suuret viljasadot. Eteläisellä pallonpuoliskolla vallitseva El Niño –sääilmiön vaikutuksista viljantuotantoon on seurattu tiiviisti menneiden kuukausien aikana ja sitä tullaan seuraamaan myös talvella. Yleensä ilmiö aiheuttaa kuivuutta mm. Australiaan ja Etelä-Amerikan pohjoisosiin. Sateet sen sijaan lisääntyvät mm. USA:n eteläisissä osavaltioissa syysvehnän viljelyalueilla sekä Argentiinassa, joka sekin on tärkeä vehnäntuottaja.

Euroopassa syysviljakasvustot ovat hyväkuntoiset. EU:n suurimmassa viljantuottajamaassa Ranskassa syysvehnää on kylvössä eniten 80 vuoteen, eli potentiaalia on paljon, mutta ensi kesän kasvuolot määräävät muodostuvan sadon määrän ja etenkin laadun. Ensimmäisten arvioiden mukaan EU:n 28 jäsenmaan ensi kauden viljatuotanto on samalla tasolla kuin tälläkin kaudella, n. 310 miljoonaa tonnia. EU:n vienti kolmansiin maihin on ollut viime kautta vähäisempää johtuen mm. kovasta hintakilpailusta mm. Venäjän ja Ukrainan suunnalta tärkeään Pohjois-Afrikan markkinaan. Huomionarvoista on, että Baltian maat ovat kyenneet tällä kaudelle ottamaan 20 % osuuden EU:n kolmansien maiden vehnänviennistä. Suuri vientimäärä perustuu mm. tuotannon kaksinkertaistumiseen viimeisen vuosikymmenen aikana ja tuotantoa on kasvatettu nimenomaan vientitarkoitukseen.

Suomessa vuosi päättyy erittäin leudoissa oloissa, joka lisää riskiä syysviljojen talvehtimiselle, mikäli lämpötilat laskevat nopeasti. Syysviljoja kylvettiin runsaasti, ruista 26 300 ja syysvehnää 38 000 hehtaaria. Luvut ovat vain hieman viime kauden aloja pienempiä. Loppusyksyn hyvien puintikelien takia sadonkorjuu onnistui hyvin ja satoa saatiin n. 3,8 miljoonaa tonnia, joka on viimeisen kymmenen vuoden keskiarvosato. Vehnästä 2/3-osaa on rehulaatuista etenkin matalien valkuaisten takia ja sen vientitarve on suuri. Syksyn aikana Suomesta on valistuneen arvion mukaan viety n. 100 000 tonnia vehnää ja jotta tämän kauden noin 350 000 tonnin kokonaisvientiin vehnässä päästään, täytyy kevätpuolella tapahtua suuria laivauksia. Oletettavaa onkin, että satamiin tulee ruuhkaisia toimitusjaksoja loppusatokauden aikana ja siksi sadon markkinointia kannattaa alkaa suunnitella heti vuoden ensimmäisinä viikkoina. Kevätkylvöillä kannattaa panostaa laadukkaan viljan tuottamiseen ja markkinoiden seuraamiseen. Suomessa kylvökoneita rasvattaessa on tavallisesti selvillä mm. eteläisemmän Euroopan kasvustojen kunto ja niiden satopotentiaali, jonka mukaan kylvösuunnitelmaan voi vielä tehdä tarkennuksia. Öljykasvien peittausaineiden käytölle saatiin jälleen poikkeuslupa, joten ne on syytä pitää mukana viljelykierrossa.