Viikko 47/2015

Pohjoisen pallonpuoliskon viljasato alkaa olla korjattu. Tyypillistä tälle sadonkorjuulle on ollut, että useat analyytikot ovat korottaneet satoarvioitaan viljankorjuun edistyessä aina lokakuulle saakka, jonka jälkeen arvioissa on tehty vain marginaalisia muutoksia.

Esimerkiksi Kansainvälinen Viljaneuvosto IGC päätyi marraskuun ennusteessaan 1996 miljoonan tonnin kokonaissatoon, joka on viime vuosien kolmanneksi korkein tuotantomäärä. Suurten perättäisten satojen takia maailman laskennalliset viljavarastot ovat suurimmat lähes 30 vuoteen. Vehnää korjattiin tällä kaudella ennätysmäärä, 726 miljoonaa tonnia, koska sen tuotanto onnistui päätuotantoalueilla odotuksia paremmin. Seuraavaa kautta 2016/17 ajatellen mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä säähän eri puolilla maailmaa. Mustanmeren maissa Venäjällä ja Ukrainassa on ollut syysviljojen kehitystä ajatellen liian kuivaa ja oraat ovat tavanomaista heikommat talvea varten. Myös eteläisellä pallonpuoliskolla voimakas El Nino –ilmiö vaikuttaa mm. Australiaa kuivattavasti, mutta samalla se tuo sateita mm. suureen vehnäntuottajaan Argentiinaan. Todelliset vaikutukset jäävät kuitenkin nähtäviksi ja siksi markkinat seuraavat ilmiötä tiiviisti.

Euroopassa korjattiin jo kolmannen kerran peräkkäin suuri sato etenkin vehnässä. Kaikkiaan viljantuotanto on lähelle 308 miljoonaa tonnia ja etenkin vehnäntuotanto kasvaa jo lähelle 150 miljoonaa tonnia. Suuri ja laadukas vehnäsato korjattiin mm. EU:n suurimassa vehnäntuottajamaassa Ranskassa, jossa puitiin yli 40 miljoonaa tonnia vehnää – suurin määrä sitten 1990-luvun lopun. Suuri sato on ajoittain tukkinut tärkeimmät vientisatamat ja tehnyt siten oman lisänsä eurooppalaiseen viljamarkkinaan. Pohjois-Afrikan suurista vehnänostajamaista etenkin Egypti on ostanut viljaa lähinnä Mustan meren maista, mutta myös eurooppalaista vehnää on päätynyt ostoihin. Suuren rehuviljan maissin sato jää neljänneksen viime vuotta pienemmäksi ja siksi sitä joudutaan korvaamaan muilla rehuviljoilla.

Suomessa satoarviot alkavat päivittyä. Tuoreimmassa TNS Gallupin tekemässä selvityksessä kokonaisviljasadoksi saatiin noin 3,9 miljoonaa tonnia, joka on selvästi suurempi kuin mitä kesällä arvioitiin. Arvio sisältää tuoreviljat, mutta silti se on käytännössä yhtä suuri kuin 10 viime vuoden keskiarvosato. Tyypillistä sadolle on suuri rehuvehnäosuus etenkin vehnässä, josta jopa 2/3 on rehuvehnää koko 900 000 tonnin sadosta. Myllyvehnän kotimaan käyttö on selvästi tätä alempi, joten viime kesän sato riittää kotimaan käyttöön. Suuri osa rehuvehnästä päätyy vientiin. Etenkin kaura on sen sijaan ollut tällä kaudella laadukasta ja siitä on maksettu laatulisiä mm. korkeasta hehtolitrapainosta ja seulonnasta. Tämä on hyvä pitää mielessä myös ensi kevään kylvöjä suunniteltaessa lajikevalinnasta ja kasvinsuojelusta alkaen.