Viikko 46/2014

Markkinakommentit viikolla 46/2014

Kansainvälisillä viljamarkkinoilla katseet ovat kääntyneet syyskylvöihin sekä niiden kasvuun ennen talvehtimista. Venäjän syysviljat ovat tavanomaista heikommassa kunnossa syksyn kuivuudesta johtuen ja niiden talvehtimista seurataan tarkasti. Myös Kanadassa korjatun viljan laatu on ollut odotettua heikompi puintiajan säiden takia ja sadon määrä jää sekä määrältään että laadultaan odotuksia vaatimattomammaksi. Mustanmeren maiden vienti on ollut syksyn aikana aktiivista etenkin Ukrainasta.

Euroopassa Euronext (Matif) vehnäfutuurit ovat palautuneet syyskuun ajan neljän vuoden alimmilta tasoiltaan. Viime aikoina näitä ovat nostaneet mm. huoli Venäjän syyskylvöjen talvehtimisista, mutta myös kysyntävetoisuus mm. vehnänviennissä tärkeälle Pohjois-Afrikan vientimarkkinalle. Eurooppalaisen viljan kilpailukykyä on parantanut euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Euroopassa korjattu viljasato on kuitenkin poikkeuksellisen suuri ja markkinoiden toiminnan kannalta onkin välttämätöntä, että vienti vetää Unionin ulkopuolelle kolmansiin maihin. Useiden eri lähteiden mukaan EU28:n viljasato on yli 320 miljoonaa tonnia, joka on n. 20 miljoonaa tonnia viime kauden satoa suurempi, joka sekin oli suuri. Suurta satoa selittää etenkin vehnän suuri sato sekä maissin ennätystuotanto. Seuraavalla kasvukaudella pinta-aloihin ei odoteta suuria muutoksia jo tehtyjen syyskylvöjen osalta, mutta luonnollisesti kasvukaudenaikaiset sääolot ratkaisevat korjatun viljan määrän. Ainekset ovat kuitenkin olemassa suureen satoon myös syksyllä 2015.

Suomessa viljan satoarvio on odotusten mukainen, reilu 4 miljoonaa tonnia. Määrällisesti suurin on ohrasato, jota on noin 1,8 miljoonaa tonnia. Ohran ja kauran lisäksi samaan tuotannon ”miljoonan tonnin kerhoon” päästiin myös vehnällä. Eri arvioiden mukaan myllykelpoisen sadon osuus on n. puolet sadon määrästä ja se riittää kotimaan myllykäytön lisäksi hyvin myös vientiin. Suurempi osuus viennistä on kuitenkin rehuvehnää, jota vietäneen runsaasti satokauden aikana myös EU:n ulkopuolelle. Vienti EU:n ulkopuolelle tapahtuu suurilla valtamerilaivoilla ja jotta näihin laivauksiin voi osallistua, täytyy tietysti olla varmuus siitä, että viljaa on riittävästi tarjolla. Vaatimattomimmilla viljelyaloilla ja juuri ja juuri kotimaan käytön kattavilla tuotantomäärillä kaikki kansainväliset markkinakentät eivät olisi käytössä ja vientien tekeminen olisi siksi vaikeaa - etenkin nykyisin vallitsevassa tilanteessa, jossa Euroopassa on korjattu suuri sato. Vientikilpailu eurooppalaiseen kotimarkkinaan on siksi kovaa muiden maiden toimesta. Vapailla markkinoilla viljantuotannon rajoittaminen ei takaa hintojen nousua kotimaassa, sillä vilja on kauppatavaraa siinä kuin kaikki muutkin hyödykkeet.

Viljojen itävyydet kannattaa tutkituttaa hyvissä ajoin, sillä niissä voi olla vaihteluita ja jotta voi tarvittaessa tehdä päivityksiä viljelysuunnitelmiin.