Viikko 40/2016

Markkinakatsaus viikolla 40/2016

Maailmassa korjataan tällä satokaudella ennätyksellisen suuri viljasato. IGC:n syyskuun raportissa sen määräksi arvioidaan 2069 miljoonaa tonnia, joka on viime vuotta 67 miljoonaa tonnia suurempi. Myös maailman viljavarastot jatkavat edelleen kasvuaan ja ovat 492 miljoonan tonnin kokoiset. Pohjoisella pallonpuoliskolla korjattiin hyvä viljasato käytännössä EU-aluetta lukuun ottamatta. Venäjällä puitiin jopa ennätysmäisen suuri viljasato ja Venäjä onkin ollut erittäin aktiivinen mm. maailman suurimman vehnänostajan Egyptin tarjouspyynnöissä. Lokakuun alkuun mennessä Venäjä on voittanut 77 % Egyptin reilun 1,3 miljoonan tonnin vehnätarjouksista ja loput tarjoukset on voitettu romanialaisella ja ukrainalaisella vehnällä. Pohjois-Amerikan maissi- ja soijasadoista ennakoidaan kohtuullisen hyviä, mutta tilanne tarkentuu korjuun edetessä.

EU:n viljasato jää viiden viime vuoden keskiarvosadoista. Viljaa korjataan kaikkiaan n. 296 miljoonaa tonnia, kun viime vuonna korjattiin neljä prosenttiyksikköä suurempi viljasato, 309 miljoonaa tonnia. Suurin pudotus viime vuoteen verrattuna tulee vehnästä, jonka tuotanto putoaa 10 % viime vuodesta ja on vain 136 miljoonaa tonnia. Pelkästään Ranskassa korjattiin 11 miljoonaa tonnia viime vuotta vähemmän vehnää. Sen sijaan maissisato tulee olemaan neljä prosenttiyksikköä viime kautta suurempi n. 59 miljoonaa tonnia. Täytyy toki huomioida, että maissisato oli viime kaudella poikkeuksellisen pieni. Eurooppalaisesta näkökannasta katsottuna Mustanmeren maiden sekä muuan maailman suuret viljasadot ovat painaneet viljan hinnat alhaiselle tasolle ja näihin tasoihin eurooppalaisten on sopeuduttava, vaikka maanosan sato itsessään onkin melko vaatimaton.

Suomessa korjattiin viime vuosia selvästi pienempi viljasato, vain n. 3,5 miljoonaa tonnia. Viime hetkellä saapunut poutajakso pelasti sadonkorjuun ja viljat saatiin korjattua pääosin hyvissä korjuuoloissa ensimmäisten puintien märkien peltojen jälkeen. Viljan laaduissa on tänä vuonna vaihtelua. Valkuaiset ovat viime kautta korkeammalla tasolla ja hehtolitrapainot ovat puolestaan viime vuotta alhaisempia viljalajista riippumatta. Hometoksiineita on samoin viime kautta enemmän sekä kauralla että vehnällä, ja siksi mm. satamissa elintarvikekauraksi kelpaamattomia eriä ohjataan rehukäyttöön ja niitä on laivattu ja tullaan laivaamaan mm. Etelä-Euroopan rehutehtaille. Nähtävästi viljan kukinta-aikaan osui kosteita säitä, joiden on aiemmissa tutkimuksissa todettu lisäävän riskejä hometoksiineille. On kuitenkin huomattava, että ylivoimaisesti suurimmalla osalla viljasta hometoksiinit ovat alhaisella tasolla tai niitä ei ole ollenkaan. Laadullisesti vaihtelevana vuotena on kuitenkin tärkeää, että viljasta tehdään edustavat analyysit ennen sen toimittamista eteenpäin, jotta vilja päätyy suoraan sille parhaaseen käyttöpaikkaan.

Seuraa Vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaa osoitteessa www.vyr.fi ja ota sivu suosikkeihisi!

Ota yhteyttä viljanostajaan

{{employee.Municipality}} {{employee.Municipality}}:

{{employee.Title + employee.LastName}}

{{employee.FirstName}}   {{employee.LastName}}

{{employee.Titles}}
gsm. {{employee.DefaultPhone}}
puh. {{employee.AdditionalPhone}}
{{employee.Email}} @{{employee.TwitterLink}}
{{$select.selected.Name}}