Viikko 38/2015

Maailman satoennusteita on nostettu syyskuun aikana. Muutokset ovat olleet suuria etenkin vehnällä.

USA:n maatalousministeriön USDA:n satoennustetta nostettiin kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 732 miljoonaan tonniin. Toteutuessaan tämä on 6 miljoonaa tonnia viime vuoden – ennätys sekin – korjattua määrää enemmän. Lisäykset tulevat etenkin EU:n parantuneesta vehnäsadosta sekä Ukrainasta ja Venäjältä. Suuren sadon takia myös maailman viljavarastot ovat korkeat ja tämä hillitsee osaltaan korjatun sadon hintaodotuksia markkinoilla. Mustanmeren maat ovat olleet erittäin aktiivisia laivatessaan uuden sadon viljaa mm. Pohjois-Afrikan suureille ostajamaille, jotka ovat hyödyntäneet halvimmat myllyvehnän hinnat vuosiin. Toisaalta liian kuivat olosuhteet heikentävät syysviljojen kehitystä Mustanmeren maissa, joiden kehitystä viljamarkkinat seuraavat nyt aktiivisesti. Pohjois-Amerikassa kevätvehnän puinnit ovat selvästi edellä viiden vuoden keskiarvoja ja syysvehnän kylvöt ovat keskimääräisessä vauhdissa.

Euroopassa viljasadon määrää on kasvatettu useissa arvioissa etenkin vehnällä. Tämän vuosituhannet suurin vehnäsato korjattiin EU:n suurimmassa viljantuottajamaassa Ranskassa ja mm. Baltian maiden yhteenlaskettu vehnätuotanto on reilu 6,2 miljoonaa tonnia, jossa on lisäystä viime vuodesta n. 900 000 tonnia. Tärkeällä rehukasvilla maissilla kuuma ja kuiva heinäkuu sen sijaan on heikentänyt satonäkymiä merkittävästi ja sen kokonaissato alenee merkittävästi viime kaudesta. Maissin korjuu on kuitenkin vielä valtaosin kesken, joten sen kokonaiskuva tarkentuu lähiviikkojen aikana. Samoin maissia korvaavien viljakasvien käyttömäärät tarkentuvat, kun kaikki viljat on korjattu. Viljojen keskinäiset hintasuhteet voivat osaltaan muuttaa rehuviljojen keskinäisiä käyttömääriä ja lisätä esimerkiksi vehnän rehukäyttöä, mikäli sillä voidaan korvata esimerkiksi maissia.

Suomessa elokuun helteet paransivat selvästi sato-odotuksia. Kokonaisviljasadon määrän ratkaisee lähinnä se, miten suuri osa myöhään kylvetystä kevätvehnästä ehditään korjaamaan. Olettamana tässä vaiheessa on, että korjaamatta ei jäisi kovinkaan suurta osaa viljasta ja tällöin satomäärä kasvanee selvästi yli 3,5 miljoonan tonnin eli tällöin jäätäisiin vain 500 000 tonnia viime vuoden satomäärästä. Ensimmäiset satotulokset ovat olleet rohkaisevia etenkin hehtolitrapainojen ja hehtaarisatojen suhteen: kaurat ylittävät selvästi viime vuosia useammin 60 kilon hlp-rajan ja samoin 2 mm seulan läpäisseiden jyvien osuus on selvästi tavanomaista pienempi. Ensimmäisten vilja-analyysien jälkeen myös hometoksiinein määrät ovat selvästi pelättyä vähäisempiä. Varsin usein kaurasta maksetaankin perushinnan päälle laatulisiä jopa reilu 10 €/tn, joka on syytä pitää mielessä ensi kevään kylvöjä suunniteltaessa.

Kauran tapaan myös ohran hehtolitrapainot ovat olleet hyviä, joskin alkukesän sateiden kyllästämillä peltolohkoilla on jääty tavanomaisesta. Kaikkien viljojen valkuaiset ovat olleet matalia: syysvehnillä 10–11 %, ensimmäisillä kevätvehnillä 11–12,5 % luokkaa ja mallasohrillakin 9-10 % tienoilla. Etenkin kevätvehnissä, mutta myös mm. kauroilla on paikoin runsaasti jälkiversontaa ja siksi mm. metsänreunat kannattaa suosiolla puida, kuivata ja varastoida erikseen, jotta jälkiversonnan jyvillä ei pilata koko pellon jyväsatoa. Esimerkiksi kevätvehnällä vihreät ja vasta tuleentumassa olevat jyvät laskevat sakolukua todella tehokkaasti. Tällaisena vuotena myös esinäytteen merkitys korostuu. Toimita edustava esinäyte K-maatalouteen viljamiehellesi mahdollisimman pian, jotta saat satosi laadun tietoon pikaisesti ja osaat siten seurata viljasi markkinoita!