Viikko 16/2018

Markkinakatsaus viikolla 16/2018

Kylmät kelit jatkuvat laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa. Kevättyöt sekä –kylvöt ovat myöhässä molemmissa paikoissa ja etenkin Pohjois-Amerikassa saatetaan tehdä kylvöolojen ja ajankohdan takia viime hetken muutoksia kasvien keskinäisiin kylvöaloihin. Nykyinen kylvökalusto on kuitenkin tehokasta ja esimerkiksi valtaosa USA:n maissista kylvetään nykyisin 7 päivän kuluessa. Sama ilmiö on tietysti muuallakin maailmassa, maatalouskoneiden kapasiteetit ovat kasvaneet nopeasti niin kylvössä, puinneissa kuin muissakin töissä.

Huhtikuun puoliväliin mennessä syyskylvöt ovat selvinneet talvesta hyvin EU:n alueella. Sadonmuodostuksen tilanne näyttää hyvältä EU:n kaakkoisosissa (Romania, Bulgaria ja Unkari) ja kohtuullisen hyviltä keskisessä Euroopassa. Ranskassa ja Pohjois-Euroopassa sen sijaan märkyys ja kylmyys ovat myöhästyttäneet kevättöitä ja –kylvöjä ja tällä voi olla vaikutuksia mm. kevätohran kylvöihin ja satonäkymiin. Mistään dramaattisesta myöhästymisestä ei kuitenkaan voi vielä puhua. Ranskalainen analyytikko Strategie Grains arvioi huhtikuun raportissaan, että tällä kaudella EU:n vehnäntuotanto on 141 miljoonaa tonnia (141,7 MT 2017), maissintuotanto kasvaa 60,7 miljoonaan tonniin (59,5 MT 2017) ja ohrantuotanto kasvaa 61,8 miljoonaan tonniin (58,5 MT 2017). Kokonaisuudessaan EU:ssa odotetaan 303,5 miljoonan tonnin viljasato, joka on noin kaksi prosenttiyksikköä viime vuoden satoa suurempi (298,7 MT 2017).

Suomessa viimeisen viikon aikana eteläisen Suomen pakkasyöt ovat loppuneet ja päivälämpötiloissa päästään ennusteiden mukaan jopa 15 asteen paremmalle puolelle. Roudan määrä vaikuttaa pellolle pääsyyn, mutta suotuisimmilla paikoilla huhtikuun lopun kylvöt ovat mahdollisia, vaikka suurin osa kylvöistä ajoittuneekin tänä vuonna toukokuun alkuun. Tänä talvena kaura on ollut positiivisesti tapetilla monissa medioissa. Unohtaa ei kuitenkaan saa muitakaan viljoja! Ohraa tarvitaan etenkin Pohjanmaan alueella kylvöön sekä vehnää eteläisemmässä osassa maata. Suomi on kuluvan satokauden jälkeen melko tyhjä hyvästä myllyvehnästä, joten vehnänviljelyssä tavoitteeksi pitää ottaa hyvän myllyvehnän tuottaminen. Nykyiset suuren satopotentiaalin lajikkeet vaativat riittävän panostuksen valkuaisen nostamiseksi. Hyvä keino tähän on jaettu lannoitus, joka on myös osa riskinhallintaa – ei koko lannoitemäärää kylvön yhteydessä vaan panostus niille peltolohkoille, joilla on hyvä satopotentiaali ja joista panostuksen saa mahdollisimman tehokkaasti takaisin.

Evira on julkaissut laajan tutkimustiedon viljan laaduista viime vuosilta, joka löytyy oheisesta linkistä. Materiaalin perusteella näkyy mm. vehnän valkuaisen suuretkin vaihtelut eri satovuosien välillä, mutta viime vuosina keskimääräiset valkuaiset ovatkin jääneet melko alhaisiksi. Siksi hyvälaatuista myllyvehnää ei ole juuri jäänyt viime vuosilta varastoihin ja siksi sen tuottamiseen kannattaa panostaa ensi kasvukauden aikana, koska sille on aitoa kysyntää. Ohessa on linkki viljan laatuseurantaan Eviran sivuille, josta voi verrata esim. oman sadon laatuja maan keskiarvolukuihin verrattuina sekä ennen kaikkea pohtia niiden pohjalta tulevan kasvukauden toimenpiteitä.

Evira.fi: Viljan laatuseuranta »

Muista Nesteen polttoöljykampanja

Tilaa nyt – maksa kesäkuussa! Nesteen kevättäyttökampanja polttoöljystä on voimassa 30.4.2018 saakka.

Lue lisää kampanjasta »

Ota yhteyttä viljanostajaan

{{employee.StoreName}} {{employee.StoreName}}

{{employee.Title + employee.LastName}}

{{employee.FirstName}}   {{employee.LastName}}

{{employee.Titles}}
gsm. {{employee.DefaultPhone}}
puh. {{employee.AdditionalPhone}}
Lähetä sähköposti @{{employee.TwitterLink}}
{{$select.selected.Name}}