Laatuviljasopimus

Mitä tarkemmin tiedämme etukäteen, mitä sopimusviljelijämme viljelevät, mikä oli sadon laatu ja milloin viljat halutaan myydä tai toimittaa eteenpäin, sitä paremmin pystymme varautumaan tarjontaan ja hyödyntämään markkinaa ja sitä kautta varmistamaan joustavat toimitukset ja kilpailukykyiset hinnat. 

Sopimustoiminnalla ja myynnin jaksottamisen avulla on mahdollista tasata muutosten vaikutusta ja parantaa viljelyn taloudellista tulosta. Tavoitteemme on löytää sopimusasiakkaidemme sadolle parhaat ja tilan tarpeisiin sopivat viljakauppavaihtoehdot. Haluamme varmistaa kotimaisen sadon menekin sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisesti. Vilja on aito vientituote.

Sopimustoiminta on yhteistyötä

Sopimustoiminnan tavoite on, että viljaa käyttävät asiakkaamme viljelyttävät mahdollisimman korkealaatuista raaka-ainetta tilakohtaiset olosuhteet ja viljelykäytännöt huomioon ottaen. Lisäksi viljakauppiaina lähtökohtamme on etsiä sopimusviljelijöidemme sadolle väylä markkinoille. Tämän vuoksi olemme uudistaneet sopimusmallimme. Tavoitteemme on tarjota sopiva kauppatapa kaikkiin markkinatilanteisiin ja samalla lisätä viljelijän valinnanvapautta myyntipäätöksissä.

Laatuviljasopimus on puitesopimus, joka muuttuu sitovaksi vasta, kun hinta on sovittu. Sopimuksen luonteeseen kuuluu, että myyjä antaa ostajalle mahdollisuuden tarjota. Toisaalta hyvien kauppatapojen mukaan myyjä myös ilmoittaa, mikäli myy satonsa muualle.

Lantmännen Agro -sopimuksen ehdot tarkistetaan vuosittain. Sopimusehtojen mukaisesti sadosta täytyy toimittaa syksyllä edustavat ennakkonäytteet ja satoarviot, joiden perusteella sopimussadon markkinointi suunnitellaan. Glyfosaatin käyttö ennen puintia sekä yhdyskuntalietteen ja siitä valmistettujen lannoitteiden käyttö on kielletty. Viljelijä on ilmoitusvelvollinen, mikäli tilalta on löytynyt salmonellaa.

Teemme sopimuksia monipuolisesti mylly- ja teollisuusvehnästä, mallas-, tärkkelys- ja rehuohrasta, suurimo-, vienti- ja rehukaurasta, rukiista, rypsistä, rapsista, rehuherneestä, härkäpavusta ja kaikista luomuviljoista. Siemensopimuksia tehdään viljoista ja nurmikasveista. Laatuviljasopimuksella tuotetaan käyttötarkoituksen mukaista laatua. Suunniteltu käyttötarkoitus ja lajike kirjataan sopimukseen.

Sopimuskasvit

Teemme Laatuviljasopimuksia syys- sekä kevätvehnästä, ohrasta, kaurasta, ruisvehnästä, rypsistä ja rapsista. Sopimuksilla varmistetaan viljaraaka-aineiden saatavuutta Lantmännen -ryhmän teollisille viljankäyttäjille kuten Vaasan, Unibake, Cerealia, Myllyn Paras sekä Lantmännen Agron rehutehtaille. Lisäksi teemme sopimusyhteistyötä  kotimaisten teollisten viljankäyttäjien kanssa (mm: Anora, Viking Malt ja Nordic Soya).

 

Kaura

Suurimo- ja vientikauran tulee olla suurijyväistä ja hehtolitranpainoltaan korkeaa sekä väriltään kirkasta. Hyviä suurimokauralajikkeita ovat mm. Avaus, Benny, Hurja, ja Avanti. Emme tee sopimuksia Akseli-lajikkeesta.

Tuotetusta kaurasta valtaosa toimitetaan vientiin. Pääosa viedystä kaurasta menee elintarvikekäyttöön, joten sen on täytettävä elintarvikekauralle asetetut laatuvaatimukset – myös hometoksiinien osalta. Suomalaisella kauralla on vakiintunut asiakaskunta viennissä, ja sillä on tasainen menekki. Siksi kauran viljelyalaa olisi hyvä kasvattaa. Myös rehutehtaiden ostama kaura käytetään tänä päivänä enimmäkseen kuorittuna, joten myös rehukaurassa matala kuoripitoisuus ja suuri jyväkoko ovat tärkeitä ominaisuuksia.

Ruisvehnä

Ruisvehnä on hyvä vaihtoehto syysviljaksi. Ruisvehnä kylvetään samaan aikaan kuin syysvehnä, puintiaika on taas noin viikko aikaisemmin syysvehnään verrattuna. Ruisvehnässä on hyvä korrenlujuus sekä korkea satopotentiaali, joten hyvänä kasvukautena siitä voidaan odottaa isoja hehtaarisatoja aina 6,5 tonnista 12,5 tonniin asti. Ruisvehnä on erinomainen ja energiapitoinen rehuvilja. Hyvän talvenkestävyytensä ansiosta se on myös viljelyvarma vaihtoehto ja voi monipuolistaa viljelykiertoa tilalla.

Ruis

Rukiin kotimainen käyttö on lähes yksinomaan myllytarkoituksiin. Lantmännenin leipomot käyttävät noin kolmanneksen Suomen ruissadosta ja tavoitteemme on, että vuoteen 2025 mennessä se olisi viljelty Ilmasto & Luonto -ehtojen mukaisesti. Kotimaiset myllyt käyttävät kaikkia sakolukuluokkia ja viime vuosina erityisesti alle 150-sakoisesta rukiista on ollut jatkuvaa puutetta. Rukiin kylvö kannattaa ottaa huomioon jo kevään viljelysuunnitelmaa tehtäessä.

Ohra

Mallasohraa tuotetaan Viking Maltille ja vientiin. Tärkeimmät mallasohrasopimuslajikkeet ovat RGT Planet, Vanille, Harbinger, Fennica, KWS Irina and Barke.

Tärkkelysohran sopimustuotannossa tavoitteena on korkea tärkkelyspitoisuus ja suuri, pyöreähkö jyvä. Suositeltavimmat lajikkeet ovat kaikki mallasohraksi hyväksytyt 2-tahoiset lajikkeet sekä Arild, Birk, Bredo, Brage ja Crescendo. Sopimuksia tehdään myös muista lajikkeista. 

Rehuohrasopimuksia teemme omien rehutehtaidemme tarpeeseen sekä vientiin. Ohranviljelyssä kannattaa erityisesti Etelä-Suomessa suosia mallastukseen soveltuvia lajikkeita. Erityisesti Pohjanmaan toimituksiin ohran sopimusalaa on mahdollista lisätä.

Vehnä

Kevätvehnä ohjautuu laadun ja markkinatilanteen mukaan mylly- tai rehukäyttöön. Jo ennen kylvöä on syytä miettiä, tavoitteleeko korkeaa valkuaista ja myllylaatua, vai suurta satoa ja tyytyy alempaan valkuaistasoon, jolloin erän kannattavin toimituspaikka saattaa löytyä rehutehtaalta. Erityisesti syysvehnä soveltuu viljeltäväksi rehukäyttöön. Tällöin vehnänviljelyn kustannuksia voidaan alentaa valitsemalla mahdollisimman satoisa lajike ja myöhästyttämällä puintia, koska sakoluvun säilymisestä ei tarvitse huolehtia. 

Herne ja härkäpapu

Ruoka- ja rehuherne sekä härkäpapu ovat hyviä välikasveja viljanviljelyyn. Ruokaherneeksi soveltuvat ensisijassa vihreäsiemeniset lajikkeet. Keltasiemeniset lajikkeet ovat yleistyneet, niitä käytetään pääasiassa rehuherneeksi. Lajiketta valittaessa kannattaa huomioida lajikkeen soveltuvuus ruokaherneeksi.  

Öljykasvit

Öljykasvisopimuksia tehdään rypsistä ja rapsista.