Tuotanto ja viljelijän tuki

Lantmännen Agron koetilan rooli kotimaisessa elintarvikeketjun kehittämisessä on merkittävä. Tutkimus- ja koetoimintaa paremman suomalaisen ruoantuotannon puolesta on tehty jo lähes 55 vuotta. Elokuussa 1963 suoritettiin koetilan maille ensimmäiset kylvöt; syysvehnän ja rukiin lajikekokeet. Toiminnan alusta lähtien siementuotanto ja siemenkunnostus ovat olleet tärkeä osa koetilan työtä.

Työkoneet otettiin mukaan tutkimusohjelmaan jo toiminnan alkutaipaleella. Konetutkimuksessa keskityttiin koneiden kestävyyden ja käyttöominaisuuksien testaamiseen sekä työmenetelmien tutkimiseen. Keskon Koneosasto hyödynsi koetilalta saatuja havaintoja omassa työssään. 

Vuonna 1978 siementuotannon toimintakapasiteettia nostettiin varastoinnin ja käsittelyn osalta 1,2 miljoonaan kiloon. Vuosien varrella siementuotanto on edelleen kasvanut ja nykyään koetilalla käsitellään noin viisinkertainen määrä siemenviljaa.

2000-luvulla koetila on keskittynyt peltokasvien kasvintuotannon koetoimintaan ja neuvontaan. Nurmikasvien lajikekokeissa tutkitaan lajien siementuotanto-ominaisuuksia ja soveltuvuutta siemenseoksiin.

Tilalla tutkitaan myös erilaisten kasvinsuojeluaineiden tehokkuutta, sekoitettavuutta ja ruiskutusten ajoitusta. Viime vuosina viljelyarvoa tutkivien MTT:n virallisten kokeiden määrä on kasvanut. Koetila on merkittävä osa valtakunnallista koepaikkaverkostoa.

Koetilan tekemän, pitkäjänteisen työn tuloksena olemme pystyneet tarjoamaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja viljelijöille runsaamman ja puhtaamman sadon saavuttamiseksi. Lantmännen Agron viljelyohjelmat ovat koetilalla tutkittuja, satoa parantavia kokonaisuuksia. 

Koetila tekee viljelyohjelmakokeita, joissa on yhdistetty uusimmat lajikkeet ja kasvinsuojeluaineet tarpeen mukaisilla käyttömäärillä. Kasvuasteseuranta seuraa viljelyohjelmakokeiden prosessia koko kasvukauden ajan. Koetilan asiantuntijat päivittävät viikoittain kasvuasteseurannan havaintoja Lantmännen Agron verkkosivuille.

Tutkimustoiminnan ansiosta koetilan kautta ja K-ryhmän edustamia lajikkeita on viralliseen lajikeluetteloon hyväksytty 130 kpl vuodesta 1976 alkaen. Viljelyssä oli yhdeksän.

Koetilan lajikekehityksen pääpaino oli sen alkuajoilta 1970- ja 1980-luvuille asti ohralajikkeissa, josta esimerkkeinä ovat mallasohrat Kustaa ja Kymppi. Myös perunalajikkeiden kehitys oli huimaa. Vielä nykypäivänäkin laajassa viljelyssä olevat perunalajikkeet Rosamunda ja Matilda valittiin koetilalla jo 1980-luvulla.

1990-luvulla kauppoihin tulleet Kasper-nurminata, Karita-herne, Grindstad-timotei sekä Belinda-kaura ovat edelleen lähes kaikki lajiensa viljellyimpiä lajikkeita. 2000-luvulla koetilan lajikekehitys on vahvemmin keskittynyt viljoihin ja öljykasveihin. Tästä osoituksena Vilde-ohran viljelyala on tällä hetkellä lajinsa suurin sekä Zebra-kevätvehnän, SW Magnifik -syysvehnän ja SW Petita -kevätrapsin viljelyalat lajiensa toiseksi suurimmat.

Merkittäviä saavutuksia vuosien varrelta

  • Kustaa mallasohra, poikkeukselliset entsymaattiset ominaisuudet - 1979

  • Rosamunda peruna, kestää hyvin raakatummumista - 1986

  • Kymppi mallasohra, merkittävä mallasohra - 1988

  • Matilda peruna, mukulat tasakokoisia ja taudittomia - 1989

  • Kasper nurminata, omaa nopean jälkikasvun - 1992

  • Karita herne, ensimmäinen lujavartinen hernelajike - 1995

  • Grindstad timotei, satoisin timotei ja muita aikaisempi - 1995

  • Belinda kaura, suurijyväinen ja satoisa - 1999

  • Zebra kevätvehnä, taudinkestävä päätyypin laatuvehnä - 2002

  • SW Magnifik syysvehnä, satoisin syysvehnä ja hyvä talvehtija - 2005

  • SW Petita kevätrapsi, öljypitoisin kevätrypsi - 2005

  • Vilde ohra, lujakortisin ohra - 2005

Johtavia lajikkeita - 2012

  • Vilde-ohra 1. sija (12 % rehuohra, 48 500 ha)

  • Belinda-kaura 1. sija ( 14 %, 49 000 ha)

  • Zebra-kevätvehnä 2. sija (18 %, 35 500 ha)

  • SW Magnifik-syysvehnä 2. sija ( 20 %, 4600 ha)

  • Karita-herne 1. sija 37 %

  • Largo-syysrypsi 1. sija 95 %

  • SW Petita-rypsi 2. sija 25 %

  • Tamarin-kevätrapsi 2. sija 21 %

Koetila historia videokaruselli