Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Viljelyohjelmalla kokeillaan kasvisuojelun kokonaispakettia uusilla lajikkeilla. Tällä varmistetaan, että paketti on toimiva, eikä aiheuta esimerkiksi vioituksia viljelykasveille.
Ohra kylvettiin 11.5.2016, minimikäsittelyssä kylvölannoituksen määrä oli 90 kg N/ha ja kasvinsuojeluna rikkatorjunta (K-MCPA 1,5 l/ha). Viljelyohjelma sisälsi peitatun siemenen (Baytan Universal 300 ml/100 kg), 120 kg N/ha kylvölannoituksena, rikkatorjunnan (Zypar 0,75 l/ha), lehtilannoitteen (YaraVita Mancozin 1,0 l/ha), kasvunsääteen (Terpal 0,7 l/ha) ja jaetun tautitorjunnan (Prosaro EC 250 0,3 l/ha) rikkatorjunnan yhteydessä sekä Comet Pro 0,4 l/ha + Prosaro EC 250 0,4 l/ha samaan aikaan korrensääteen kanssa).
Rikkatorjunta, lehtilannoitus ja ensimmäinen tautitorjunta tehtiin 7.6. korrenkasvun alussa (BBCH 30) ja korrensääde sekä toinen tautitorjunta ruiskutettiin kasvustoon 17.6. lippulehtivaiheessa (BBCH 39). Rikkakasvipaine oli kohtuullinen kuivahkosta alkukesästä johtuen, tavallisimmat rikkakasvilajit ruuduilla olivat pihatähtimö (Stellaria media), peippi (Lamium sp.), peltomatara (Galium spurium) ja linnunkaali (Lapsana communis).
Rikkatorjunnan teho oli selvästi parempi viljelyohjelmalla verrattuna minimikäsittelyyn, varsinkin peippiä ja mataraa esiintyi runsaasti minimiruuduilla. Viljelyohjelmaruutujen rikkakasvit ruiskutusten jälkeen koostuivat pääasiassa orvokista ja jauhosavikasta.
Kuva 1. Minimikäsittelyn pelkkä MCPA ei tehonnut peippiin ja mataraan, viljelyohjelman rikkateho oli hyvä 1.7.2016.
Kuva 2. Minimikäsittelyn pelkkä MCPA ei tehonnut peippiin ja mataraan, viljelyohjelman rikkateho oli hyvä 1.7.2016.
Kasvitautien oireet ilmaantuivat kesä- heinäkuun vaihteessa ja sen jälkeen runsastuivat melko nopeasti. Tautitorjunnan teho oli mahdollisesti alku- ja keskikesän kuivista olosuhteista johtuen tavallista heikompi ja tautikannat olivat tavallista aggressiivisempia. Viljelyohjelman koejäsenillä tauteja esiintyi vähemmän kuin minimikäsitellyillä koejäsenillä. Tuleentumisessa ei ollut minkään lajikkeen osalta eroja viljelyohjelman ja minimikäsittelyn välillä.
Kuva 3. Arild 22.7.2016, minimi ja seuraavassa kuvassa viljelyohjelma, kuvat otettu kasvustoista samasta tasosta.
Kuva 4. Arild 22.7.2016, edellisessä kuvassa minimi ja tässä kuvassa viljelyohjelma, kuvat otettu kasvustoista samasta tasosta.
Kaksitahoisen Arildin sato nousi viljelyohjelmalla keskimäärin 12 % ja monitahoisen Bragen sato keskimäärin 15 %. Viljelyohjelmalla saatiin nostettua myös sadon valkuaispitoisuutta, Arildilla minimin 11,3 %:sta viljelyohjelman 12,5 %:iin ja Bragella 11,3 %:sta 11,7 %:iin.
Kuvio 1. Vihreissä palkeissa sato (kg/ha) asteikko vasemmalla ja keltaisissa palloissa sadon valkuaispitoisuus (%) asteikko oikealla.