Viikko 32: Glyfosaattiruiskutukset ovat pian käsillä

Julkaistu 08.08.2018 klo 9.30 | Päivitetty 08.08.2018 klo 9.51

Poikkeuksellisen kuiva kasvukausi tarkoittaa, että viljelijöiden koko maassa täytyy panostaa rikkakasvien torjuntaan sängeltä tänä syksynä. Myöhäinen, viileä kevät päästi heinämäiset ongelmalajit, kuten kattarat, jääntiheinät ja viljat sekä juolavehnän ja ohdakkeen valloilleen. Lisäksi seurannut kuivuusjakso heikensi viljakasvustojen kehitystä ja myös valikoivien aineiden tehoa.

Samanaikaisesti lyhyet ja harvaksi jääneet kasvustot jättivät rikkakasveille tilaa kehittyä voimakkaasti. Myöhään kylvetyt kevätkylvöiset viljelykasvit ovat heikkoja kilpailijoita rikkakasveille, sillä ne kärsivät kosteuden puutteesta lähes koko kesän. Tilanne johtaa siihen että usealla maatilalla on uhkana sekä yksi- että monivuotisten rikkojen yleistyminen seuraavalla kasvukaudella. Tämän seurauksena on tärkeää hävittää enimmät rikkakasvit ennen talven tuloa. Tänä vuonna sängen rikkakasvitorjunnalla on tavallistakin suurempi merkitys.

Onnistumisen edellytyksenä on rikkakasvien biologian ymmärtäminen, riittävä huolellisuus glyfosaattiruiskutuksessa sekä maltti viivästyttää syyskylvöjä kunnes rikkakasvit ovat itäneet ja saatu torjuttua.

Pitää ymmärtää, että mitä hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii. Yksivuotisten heinämäisten rikkojen torjunnassa on kaksi vaihtoehtoa. On mahdollista haudata rikkasiemenet kyntämällä ne niin syvälle, että ne eivät idä tai sitten jättää siemenet muokkauskerrokseen, odottaa kunnes ne itävät ja ruiskuttaa sitten glyfosaatilla.

Kyntö voi olla hyvä vaihtoehto jos yksivuotiset heinämäiset rikat ovat suuri ongelma, mutta tällöin kynnössä pitää onnistua täydellisesti, jotta siemenet hautautuvat tasaisesti ja riittävän syvälle. Kyntöä pitäisi myös välttää 4-5 vuoden ajan, jotta siemeniä ei nousisi takaisin maan pintakerrokseen. Samaten syvä kultivointi sekoittaa maakerroksia ja tuo rikkasiemeniä takaisin pintaan. Täten varmin tapa torjua rikat on odottaa niiden itämistä ja käyttää glyfosaattia.

Paras tulos saadaan, kun peltoa muokataan hyvin kevyesti heti puinnin jälkeen ja myös jyrätään jotta siemenet saavat maakosketuksen. Poikkeuksen muodostavat öljykasvikasvustot, joiden sänkeen ei pidä kajota ennen glyfosaatiruiskutusta. Öljykasvien siementen hautaaminen johtaa itämislepoon ja siten edistää jääntirypsi / -rapsiongelman muodostumista. Samaten, jos ensisijainen ongelma on juolavehnä, peltoa ei tule muokata sadonkorjuun jälkeen, jotta juolavehnä ehtii kasvamaan riittävästi lehtipinta-alaa parasta glyfosaatin torjuntatehoa varten.

Muokkaustavasta riippumatta, tulisi tavoitteena olla vähintään yksi onnistunut glyfosaattiruiskutus joko ennen syysviljojen kylvöä tai sitten sängelle ennen talven tuloa. Erityisesti juolavehnä ja muut monivuotiset rikat tulisi torjua syksyllä, sillä kevätkäsittelyn teho näihin lajeihin on huomattavasti heikompi.

Koska syksyllä aika on kortilla ja rikkatorjunnan hyvä teho on kriittisen tärkeää, puolivillaisesti suoritettuun glyfosaattikäsittelyyn ei kellään ole varaa. Sen lisäksi että kehnosti toteutettu torjunta on ajan ja rahan haaskausta, se on myös tehokas keino edistää resistenssin muodostumista rikkakasveilla. Toistaiseksi glyfosaattiresistenssiä ei Suomesta ole onneksi löydetty.

Lyhyt aikaikkuna sadonkorjuun ja syyskylvöjen välillä tarkoittaa sitä, että ruiskutusolojen kanssa on oltava todella tarkkana ja on pystyttävä käyttämään otolliset ruiskutuskelit silloin kun niitä esiintyy. Tehoa heikentäviä tekijöitä ovat kuiva, kuuma sää sekä toisaalta myös sade muutaman tunnin kuluttua ruiskutuksesta.

Kannattaa huomata, että nykyään useiden perusglyfojen teho ei vastaa välttämättä odotuksia. Tämä johtuu EU:n kiellosta käyttää POEA –apuainetta glyfosaattivalmisteissa. Useissa nykyisissä glyfosaattivalmisteissa käytettävät vaihtoehtoiset apuaineet eivät ole enää yhtä tehokkaita kuin POEA aikoinaan oli, mikä on testein osoitettu. Suurin riski epätyydyttävään lopputulokseen on, kun käytetään pienintä käyttömäärää monivuotisille rikkakasveille ja kun vesimäärä hehtaarille on suuri. Myös haastavissa sääoloissa tehty torjunta johtaa nykyään helpommin huonompaan lopputulokseen kuin ennen.

Roundup Powermaxin teho on osoitettu olevan hyvä myös haastavissa oloissa kuten kuumassa ja kuivassa sekä viileässä ja märässä. Luotettavuuteen vaikuttaa oleellisesti Roundup Powermaxin lyhyt sateenkestoaika. Roundup Powermaxin joustavuus muokkausaikojen suhteen tulee tarpeen näin loppukesällä, sillä yksivuotiset itäneet rikat voidaan muokata kuuden tunnin kuluttua käsittelystä ja juolavehnä 2 päivän kuluttua. Vielä myöhään syksyllä voidaan juolavehnä muokata 5 päivän kuluttua käsittelystä.

Oikeaoppisesti suoritettu ruiskutus on avainasemassa sänkikäsittelyn onnistumisen suhteen. Viljelijän tulee käyttää oikeaa ajonopeutta, puomin korkeutta sekä oikeaa ruiskutuspainetta. Lisäksi suuttimet ja vesimäärä tulee valita oikein.

Kun ruiskutettavaa on paljon ja aikaa vähän, on houkutteleva ajatus nostaa ajonopeus 14–16 km tunnissa ja nostaa puomi mahdollisimman korkealle maakosketuksen välttämiseksi. Lisäksi moni mielellään käyttäisi samalla suurta pisarakokoa tai ilma-avusteisia suuttimia tuulikulkeuman vähentämiseksi. Nämä seikat saatavat kuitenkin tapauskohtaisesti heikentää glyfosaatin tehoa.

Koska glyfosaatti leviää imeytymisensä jälkeen tehokkaasti kasvissa, keskikokoiset tai suuret ruiskutepisarat olisivat sinänsä perusteltuja. Suuret ruiskutepisarat saattavat aiheuttaa ongelmia torjuttaessa pieniä vastaitäneitä rikkakasveja. Nimittäin suurinta pisarakokoa muodostavia suuttimia käytettäessä on mahdollista, että ruiskute ei osu kaikkiin juuri itäneisiin heinämäisiin rikkakasveihin.

Paras teho pieniin heinämäisiin rikkakasveihin saadaan, kun puomi pidetään 50 cm maan pinnasta ja ajonopeus on korkeintaan 12 km/h. Vaikka glyfosaatin kanssa pieni vesimäärä per hehtaari on hyväksi, muodostavat pienet vastaitäneet rikat poikkeuksen ja niitä vastaan vesimäärä on hyvä pitää korkeampana, n. 150–200 l/ha, jotta ruiskuteneste osuisi kaikkiin itäneisiin rikkoihin.

Hyvä torjuntalopputulos riippuu tietenkin myös siitä, että sängelle jääneessä pellossa on riittävästi kosteutta rikkakasvien itämiseen ja monivuotisten rikkojen vahvaan uudelleenkasvuun. Tämän johdosta tärkein tekijä onnistuneessa torjunnassa on viljelijän kärsivällisyys.

Tänä vuonna useat kasvustot korjataan melko aikaisin, tavalla tai toisella. Syyskylvöjä voi olla tarpeen hieman viivästyttää, jotta rikkatorjunta onnistuisi toivotulla tavalla. Tämä johtaa parempaan lopputulokseen ja helpottaa tulevan vuoden rikkapainetta.

 

 

Viikko 28: Syksyn rikkatorjunta takaa tulevien vuosien kasvustojen onnistumisen

Viikko 27: Jaettu lannoitus viljoilla ja öljykasveilla kannattaa »

Viikko 25: Kuivuudesta stressaantuneet viljelykasvit ovat entistä alttiimpia kasvitaudeille  »

Viikko 24: Korrensääteet – vakuutus onnistuneelle sadonkorjuulle »
Viikko 23: Öljykasvien kasvinsuojelu ja kasvustorakenteen muokkaus »

Viikko 22: Valmistaudu viljojen rikkakasviruiskutuksiin »

Viikko 21: Tuholaisten tarkkailu on nyt ajankohtaista niin viljoilla kuin öljykasveilla »

Viikko 20: Hivenravinnepuutokset kannattaa ehkäistä yhdistämällä lehtilannoitus kasvinsuojeluruiskutuksiin »

Viikko 18: Syysviljan rikkatorjunta keväällä »
Viikko 17: Nyt on aika lannoittaa syysviljat ja nurmet! »
Viikko 16: Itävyyden varmistamiseksi nyt on peitattava siemen »