Viikko 21: Tuholaisten tarkkailu on nyt ajankohtaista niin viljoilla kuin öljykasveilla

Julkaistu 23.05.2018 klo 10.14 | Päivitetty 06.06.2018 klo 10.52

Tuomikirva (Rhopalosiphmun padi) talvehtii nimensä mukaisesti tuomessa, ja uusi sukupolvi kehittyy näihin aikoihin. Kirvat siirtyvät vioittamaan viljoja yleensä kesäkuun alussa, mutta kirvoja kulkeutuu myös ilmavirtojen mukana, mikä voi aikaistaa torjuntatarvetta. Etenkin ohra- ja kauralohkoja on syytä tarkkailla aikaisessa orastumisvaiheessa, jotta torjunta voidaan tehdä ennen tuhojen syntymistä. Torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa ylittyy, kun kirvoja on joka 5. kasvissa. Kuvassa näkyvät kirvat ovat väritykseltään tumman vihreitä. Kirvat saattavat kuivalla ja kuumalla säällä olla aivan oraan tyvellä, joten pelkkien lehtien tarkastelu ei anna riittävää kokonaiskuvaa. Kirvojen aiheuttama sadonalennus voi olla merkittävä, jopa 20 -30 % sadosta. Kirvan tuhot ja sadonalennukset aiheutuvat versojen lukumäärän pienenemisestä, kun kirvat imevät versoista nesteitä. Tuomikirva levittää myös viljan kääpiökasvuvirusta (BYDV), joka myöhemmin ilmenee etenkin kauralla punertumisena, mutta viroosia esiintyy myös ohralla, jolloin ohrakasvusto kellastuu. Kirvatuhot ovat monella hyvässä muistissa, sillä edellisen kerran pahoja tuomikirvatuhoja esiintyi 2016. Luke julkaisee vuosittain tuomikirvaennusteen, joka perustuu talviaikaisiin laskentoihin. Vuonna 2018 tuhoriskin ennustetaan olevan merkittävä mm. Satakunnan ja Kanta-Hämeen alueilla.

Torjuntaan soveltuvat kosketusvaikutteiset pyretroidit ja taufluvalinaatti –valmisteet sekä systeemiset dimetoaatit. Viljelyohjelman suosituksista löytyy useita tehokkaita tuholaisten torjuntavalmisteita kirvojen torjuntaan. Perfekthionilla (käyttömäärä 0,4-0,8 l/ha) on systeeminen vaikutustapa, jolloin tehoa saadaan silloinkin, kun kirvat ovat oraan tyvellä. Muita tehokkaita valmisteita ovat Kestac (käyttömäärä 0,4 l/ha), joka on kosketus- ja syömävaikutteinen sekä kosketusvaikutteinen, hyötyhyönteisiä säästävä Mavrik (käyttömäärä 0,15-0,2 l/ha).

Myös kahukärpästen (Oscinella frit) tarkkailu voi olla aiheellista myöhään kylvetyillä kevätviljoilla. Kahukärpästen tarkkailu tehdään kelta-ansoilla ja torjuntakynnys ylittyy kun löytyy 5 kärpästä/päivä/puolikas A4 arkki. Torjunta Kestacilla tai Deciksellä kannattaa tehdä, kun vilja on 1-2 lehtiasteella (viimeistään 4-lehtiasteella). Kestacilla ja Deciksellä kannattaa käyttää isoa annosta ja reilusti vettä, min 200 l/ha. Paras ruiskutusaika on aamu-iltapäivällä kun sää on lämmennyt ja kärpäset ovat aktiivisia. Uusintaruiskutus voi olla tarpeen tehdä jos uusia kärpäsiä on ilmaantunut ja oraat ovat edelleen pieniä (1-4 lehtiasteella).

Öljykasveilla kirpat ovat merkittävä sirkkataimivaiheen tuholainen. Pahoina kirppakeväinä vioitus voi olla ankaraa ja kirpat syövät taimia sitä mukaan, kun ne nousevat pintaan. Suomessa esiintyy kahta eri kirppalajia, aaltojuovakirppa (Phyllotreta undulata) sekä mutkajuovakirppa (Phyllotreta striolata). Kirppa on noin 2 mm pitkä, musta kovakuoriainen, jonka peitinsiivissä on keltaiset pitkittäisjuovat. Kasvijätteessä talvehtivat kirpat lähtevät lentoon, kun lämpötila kohoaa yli 15 lämpöasteen ja siirtyvät vioittamaan taimettumassa olevia öljykasveja. Kirpat syövät reikiä taimiin, jolloin yhteyttävä lehtiala pienenee ja taimi kuivuu haihdunnan kasvaessa. Ensisijainen torjuntakeino on peittaus, mutta tämän lisäksi tarvitaan myös erillistä ruiskutusta, mikäli kirppoja on runsaasti. Torjuntakynnys on 1 kirppa/sirkkataimi tai 5 syöntijälkeä/sirkkataimi. Torjuntaan sopivat Kestac (käyttömäärä 0,2-0,4 l/ha) sekä Decis Mega (käyttömäärä 0,05-0,1 l/ha).

Lue edelliset viikkokatsaukset

Viikko 20: Hivenravinnepuutokset kannattaa ehkäistä yhdistämällä lehtilannoitus kasvinsuojeluruiskutuksiin »
Viikko 18: Syysviljan rikkatorjunta keväällä »
Viikko 17: Nyt on aika lannoittaa syysviljat ja nurmet! »
Viikko 16: Itävyyden varmistamiseksi nyt on peitattava siemen »