Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Tänä kesänä Lantmännen Agro Koetila ja Käytännön Maamies järjestivät satokisan ensimmäistä kertaa koeruuduilla, joukkueiden kisatessa rinnakkain samalla kasvupaikalla. Kisailijat pääsivät suunnittelemaan kevätvehnän kolmikerranteiselle ruutukokeelle oman reseptinsä, jolla kisailtiin sekä sadon määrällä että taloudellisella kannattavuudella. Muistellaan hetki, miten kesä kisaruuduilla eteni.
Kokeeseen saatiin mukaan 12 mainiota joukkuetta, mukana oli mm. alan yrityksiä, neuvontatahoja että viljelijöitä.
Tässä vielä mukana olleet joukkueet ja heidän lajikevalinnat:
- Saviseuran sankarit / Calispero
- VAB / KW 213-2-18
- HY opiskelijat / SJ 19 SW111
- ProAgria / SJ 18 SW028
- Hankkija / Leijona
- Boreal / Leidi
- Kasvinsuojeluseura / Sibelius
- Wehnä Weijarit / SJ 19 SW111
- Miilunpolttajat / KWS Mistral
- Karjalasta kajahtaa / Sibelius
- NSL koetoiminta / Calispero
- Harjuseudun soturit / KWS Mistral
- Minimikäsittely / KWS Mistral
- Ylilannoitus / KWS Mistral
Kevään ajan hiottiin suunnitelmia ja lajikevalintoja, ja koe päästiin kylvämään toukokuun 12. päivä aurinkoisessa kelissä. Maan lämpötila oli 11,2 °C, ja viikon sisällä oli vettäkin saatu melkein 20 mm. Pintaantulo tapahtui reilua viikkoa myöhemmin 20.5. Pieniä eroja alkukehityksessä nähtiin, mm. Kasvinsuojeluseuran ja Karjalasta kajahtaa -joukkueen Sibelius-lajike oli aluksi hieman muita hitaampi. Kirppoja nähtiin koetilalla toukokuun alussa kylvetyissä kokeissa Koetilalla, mutta Ruutukisa säästyi näiltä.
Tuholaisten esiintymistä seurattiin Kasvinsuojeluseuran ruuduilla kelta-ansoilla. Kuvassa Minni Tapola ja Eliisa Peltomäki tutkimassa ötökkätilannetta orailla.
Rikkakasveina ruuduilla kasvoi mm. jääntirypsiä ja peltoretikkaa. Yaralta Elina Seppä kävi suorittamassa typenoton mittauksia viikoittain HandHeld Yara N-Sensorilla. Kasvustonäytteitä lähetettiin myös Yara MegaLab-analyysiin. Useimmilla joukkueella analyysissä todettiinkin mm. pientä rikin puutetta.
Kisaruuduilla oli myös lannoituksen minimi- ja ylikäsittely. Minimiruudut saivat typpeä 80 kg, ja ylilannoitus 230 kg. Väriero kasvustossa näkyi tässä vaiheessa kasvukautta ruuduilla hyvin. Kasvinsuojelutoimenpiteet suoritettiin työnnettävällä ruuturuiskulla.
Ruuduilla riitti ruiskutettavaa, kun eri kasvinsuojelu- ja lisälannoitustoimenpiteitä oli kaiken kaikkiaan yli 20 erillistä käyntikertaa. Kasvustojen kehitystä seurattiin päivittäin, jotta joukkueiden suunnitellut toimenpiteet saatiin mahdollisimman oikea-aikaisesti toteutettua.
Kesäkuun toisella viikolla kirvat lisääntyivät lohkolla, joten ne päätettiin torjua Teppeki-käsittelyllä kerralla kaikilta koejäseniltä. Ruuduilla vierailtiin ahkerasti kesän aikana mm. Kasvinsuojeluseuran kesäretkellä, 30-vuotissynttäreiden merkeissä limusiinilla ja YaraLive kuvauksissa.
Myös Käytännön Maamiehen toimittaja, ja kisan ylituomari Annaleena Ylhäinen kävi ahkerasti raportoimassa kisasta seuraajille mm. Drone-kuvin.
Viikkoa ennen juhannusta alkoi hellekausi, joka aiheutti pään vaivaa ruiskutusten ajoittamiselle useaan otteeseen. Päivisin käytiin yli 30 asteen lämpötiloissa, ja monella joukkueella korrensäädekäsittelyjä oli vielä tekemättä. Myöhemmin samalla viikolla myös aikaisimmilla lajikkeilla tähkä alkoi pilkistää tupesta. Tähkälle tulon suhteen aikaisimpia kasvustoja olivat KWS Mistralilla kylvetyt ruudut (Miilunpolttajat, Harjuseudun soturit, lannoitusruudut), HY:n opiskelijoiden, Hankkijan sekä ProAgrian kasvustot. Viimeisenä tähkälle tuli heinäkuun puolella Borealin Leidi.
Helteistä johtuen joukkueet joutuivat luovimaan myös tähkäruiskutuksiaan ja käsittelyt tehtiin öisin, jotta vioituksilta säästyttäisiin. Kovista tankkiseoksista huolimatta vioituksia ei juurikaan nähty koko kesänä. Vain muutamista rikkatorjunnoista tuli alkukesällä hetkellistä vaalentumaa, joka kuitenkin korjaantui nopeasti. Heinäkuussa jatkuneet helteet ja kuivuus verottivat kuitenkin vehnän kasvua, ja oli selvää ettei huippusatoihin enää ylletä.
Kuva on otettu 20.7. Vehnät olivat tässä vaiheessa vielä kaikki pystyssä ja vihreitä.
Kasvustot vaalenivat nopeasti (kuva 27.7.) etenkin kolmannessa kerranteessa, joka oli muita kerranteita kuivempi paikka. Borealin Leidi erottui edelleen muita myöhäisempänä ja vihreämpänä kuvan etualalla.
Lakoa esiintyi mm. Saviseurun sankareiden ensimmäisen kerranteen ruudussa, kuva 9.8. Ensimmäisenä puitiin kolmannen kerranteen minimiruutu 12.8. hyvissä olosuhteissa. Sen jälkeen puintikelejä ei meinannutkaan löytyä.
Kasvustot säilyivät melko puhtaina kasvitaudeista. Pistelaikkua löytyi hieman kaikilta joukkueilta, mutta erot olivat melko pieniä. Lakoa alkoi esiintyä heinäkuun lopulla, ja se lisääntyi vielä elokuun sateiden myötä. Lakoa ei esiintynyt juurikaan kolmannessa kerranteessa, mutta ensimmäisessä ja toisessa kerranteessa lakoa oli valtaosalla joukkueista. Täysin pystyssä kaikissa kerranteissa säilyivät vain Hankkija, Wehnäweijarit ja minimikäsitellyt ruudut.
Ensimmäisenä ruutuna tuleentui kolmannen kerranteen minimiruutu, 2. päivä elokuuta. Puinnit oli tarkoitus porrastaa useampaan päivään tuleentumisen mukaisessa järjestyksessä, joten mainittu minimiruutu myös puitiin ensimmäisenä 12. elokuuta. Tämän jälkeen keli muuttui kuitenkin hurjan sateiseksi, mikä sotki suunnitelmat puinneista seuraavaksi kahdeksi viikoksi. Välillä 12.8.-21.8 satoi vettä yli 120 mm. Maat tai kasvustot eivät näin isosta vesimäärästä helpolla kuivuneetkaan, ja kun rankkasadetta jälleen luvattiin seuraavalle päivälle päädyttiin puimaan kaikki loput ruudut kerralla 24. päivä elokuuta. Puintikosteudet kasvustoissa vaihtelivat, kolmannessa kerranteessa kuivimmat sadot olivat 21 % luokkaa, mutta ensimmäisessä ja toisessa kerranteessa, jossa myös lakoa esiintyi, kosteudet lähentelivät jopa 30 %. Ruudut kuivattiin 14 % tavoitekosteuteen ja analysoitiin NIT-laitteella, sekä määritettiin tuhannen jyvän painot ja sakoluvut. Näin saatiin kilokisan voittaja selville…
Lantmännen Agro Koetilan kenttämestari Tomi (ensimmäisessä kuvassa ylinnä) apujoukkoinaan Juho, Kyösti ja Outi pitivät huolen kisan perustamisesta ja toimenpiteistä kylvöstä aina puinteihin saakka.
Lantmännen Agro Koetila kiittää kaikkia joukkueiden osallistujia, Käytännön Maamiestä sekä erityisesti Annaleenaa ikimuistoisesta Ruutukisasta! Satotulokset ja kilokisan voittaja julkaistaan Käytännön Maamiehen syyskuun numerossa 24.9. ja talouskisan tulokset lokakuun numerossa.