Koesadon matka pellolta tutkimusdataksi

26.08.2020 | Anni Kymäläinen | Viljelyohjelma, Viljakauppa

Anni Kymäläinen

Anni Kymäläinen Tutkija, Lantmännen Agro koetila anni.kymalainen@lantmannen.com

Kasvinviljelytieteiden maisteri ja agronomi. Koetoiminnassamme vastaan kasvinsuojelukokeista ja viljelyteknisistä kokeista sekä myös kevätvehnän lajiketestauksesta. Olen toiminut Lantmännen Agrossa myös kasvinsuojeluaineiden tuotepäällikkönä, joten luvassa kirjoituksia erityisesti kasviterveydestä, lannoituksesta ja koetoiminnan arjesta.

Koetilan arki etenee syysviljojen kylvön, puintien ja satoanalyysien parissa. Sadonkorjuu ja -analysointi on hyvin käsityövaltaista, kun lähes jokaisen 4000 koeruudun sato puidaan omaan säkkiinsä, kuivataan, puhdistetaan ja analysoidaan ruutu kerrallaan. Ennen kuin tulokset ovat paperilla, on jokainen ruutusato kiertänyt monien käsien kautta. Alla kuvakooste koeruudun matkasta pellolta luvuiksi!

Jokainen ruutu puidaan erilliseen säkkiin, joten puimurin ajajan lisäksi tarvitaan apukäsiä vaihtamaan ja sitomaan säkkejä. Hyvänä satovuonna yksittäinen säkki painaa helposti yli 10 kiloa, joten niiden käsittely käy jo kuntoilusta.

Säkit kuivataan lavakuivurissa, ja välillä niitä käännellään, jotta viljat kuivuvat tasaisesti ja saavutetaan haluttu tavoitekosteus. Kuivauskapasiteetti on välillä kortilla, jos sadot tarvitsevat pitkän kuivausajan tai puinneilla on kiire lähestyvien sateiden takia.

Viljat käytetään kahdesti esipuhdistimen ja tarvittaessa myös vihneenkatkojan kautta ennen punnitusta. Kenttämestari Tomilla on tässä puhdistusvuorossa syysvehnän lajikekoe.

Punnitusta sadosta otetaan työnäyte, joka analysoidaan NIT-laitteella minkä lisäksi määritetään tuhannen jyvän paino. NIT-laitteella saadaan sadon kosteus, hehtolitrapaino, valkuainen ja tärkkelys. Vastaava NIT-laite on käytössä myös viljalaboratoriossa, jossa laboratorioanalyytikko Raili tekee mm. laatuanalyyseja viljelijöiden näytteistä.

Kokeesta riippuen näytteestä määritetään vielä mm. lajitteluasteet, sakoluvut tai DON-toksiinien määrä. Tänä vuonna punahomeita on nähty jo pellolla tähkissä ja röyhyissä, joten DON-määrityksille on tarvetta.

Kun koe on kokonaisuudessaan analysoitu, jatkuu työ tietokoneella, kun jokainen lukema syötetään koneelle. Näistä tuloksista me tutkijat teemme tilastollisen analyysin, ja koetulokset ja kasvukauden havainnot sekä muut taustatiedot kirjoitetaan auki koekohtaisiksi tutkimusraporteiksi.

Näiden töiden parissa vierähtää koetoiminnan syksy, ja viimeiset ruutusadot saadaan yleensä käsiteltyä tammikuussa. Tähän päivään mennessä on puitu noin tuhat ruutua, ja pikkuhiljaa tämäkin koekenttä tyhjenee ja jälleen yksi satokausi vaihtuu syksyksi.