Jos vähemmän onkin enemmän?

15.11.2016 | Juho Urkko | Viljelyohjelma, Viljakauppa

Juho Urkko

Juho Urkko Tuoteryhmäpäällikkö, Viljelyohjelma juho.urkko@lantmannenagro.fi | @JUrkko

Työssäni Lantmännen Agrossa vastaan Viljelyohjelman kehittämisestä siementen, lannoitteiden ja viljelymenetelmien osalta. Käytännön kokemusta karttuu viljelyksiltä kotitilalta Pirkanmaalta, jossa viljelemme syys- ja kevätviljoja sekä öljykasveja. Mielenkiinnon kohteina viljelyn kehittämisen lisäksi ovat metsä ja metsästys.

Kasvinjalostuksen tuoma edistys on huima. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna lajikekehitystyö nostaa satotasoja noin prosentin vuosivauhdilla.

Tämä kehitys ei suinkaan tapahdu tasaisesti siten, että joka vuosi saadaan parempia lajikkeita markkinoille, vaan useimmiten uutuudet tulevat ryppäinä satotasojen noustessa niin ikään portaittain. Suuren sadon ohella tärkeitä kriteereitä ovat toki myös lajikkeiden agronomiset viljelyominaisuudet ja sadon käyttölaatu. Sitä pyritään tuomaan markkinoille, mitä viljelijät ja teollisuus tarvitsevat.

Tästä huolimatta Vilja-alan yhteistyöryhmän lajikkeelliset viljelyalat –tilastossa lajikkeita on vaikka kuinka ja paljon. Yli 1000 ha viljeltyjä rehuohralajikkeita on 48, kauralajikkeita 36, loput voi kukin katsoa tilastosta itse. Veli-kaura ja Saana-ohra pitävät sitkeästi pintansa, olkoon että saatavilla on jopa 15-20% parempisatoisia lajikkeita, jotka soveltuvat varmasti samoille viljelyalueille kasvuaikansa ja muiden ominaisuuksiensa puolesta. Miksi kylväessämme vanhaa lajiketta hukkaamme pois ensimmäiset 500-1000 kg sadosta? Onko meillä varaa antaa tämän verran etumatkaa eurooppalaisille kilpakumppaneillemme – tai kanssaviljelijöille, kuinka asian haluaakaan nähdä?

Lajikekehitystyötä tekevät useat yritykset, kuten Boreal, S.G. Nieminen, Plantanova sekä K-maatalouden koetila. Tähän työhön käytetään valtava määrä aikaa ja muita resursseja, jotta voisimme taata suomalaisen viljelyn kannattavuuden myös jatkossa. Tutkimuksen hyödyt kannattaa siis ulosmitata täysimääräisesti ja miettiä myös tulevan kauden hankintojen yhteydessä, miten omaa toimintaa voisi kehittää. Kuten kuvan syysvehnäkokeesta voi havaita, ei ole todellakaan yhdentekevää mitä kylvää, sillä kokeen kymmenestä lajikkeesta vain kolme talvehti hyvin. 

Tulevan kauden siemenvalintoja tehdessä kannattaa tutustua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Pelkät taulukot ja kokeetkaan eivät aina kerro koko totuutta, joten kannattaa myös pitää silmät ja korvat auki netin keskustelupalstoilla ja viljelijäilloissa – ja voipa asiaa kysyä siemenkauppiaaltakin, he ovat alan koulutettuja ammattilaisia ja töissä auttaakseen sinua valinnoissasi.