Mitä oikein tapahtui glyfosaatille?

Koronapandemian vaikutus

Koronavirus vaikuttaa tällä hetkellä kaikkeen teollisuustuotantoon pääasiassa kahden mekanismin kautta: toisaalta isojen tuottajamaiden teollisuustuotanto on kärsinyt sairaspoissaolojen ja karanteenien johdosta. Samanaikaisesti merikonttiliikenne on ruuhkautunut 2021 aikana samaisista syistä ja tilannetta osaltaan pahensi maaliskuussa Ever Given -rahtialuksen haveri Suezin kanavassa, mikä johti välittömästi viivästyksiin tuotannossa useiden teollisuudenalojen jäädessä odottamaan viikoiksi raaka-aineitaan.

Konttiliikenteen ruuhkautuminen ja globaalin tavaraliikenteen häiriintyminen on johtanut vapaan kuljetuskapasiteetin pulaan konttien ja laivojen odottaessa tyhjennystä satamissa ja terminaaleissa. Vapaita laivoja ja kontteja on tuntuvasti normaalia vähemmän, jolloin konttikuljetusten rahtimaksu on pahimmillaan 20-kertaistunut, ja vähintäänkin viisinkertaistunut. Toisaalta myös tyhjiä kontteja on kertynyt länsimaiden satamiin, sen sijaan että ne olisivat palautuneet Aasiaan, missä niitä tarvittaisiin. Tästä johtuen globaalin rahtiliikenteen keskimääräinen toimitusaika on lähes kaksinkertaistunut reilusta kuukaudesta n. kahteen kuukauteen. Tilanteen normalisoituminen rahtiliikenteessä vie vähintäänkin useita kuukausia, vaikka tilanne kemianteollisuuden työvoimapuolella onkin helpottanut.

Raaka-aineet ja tuotanto

Vaikka viimeisteltyjä glyfosaattivalmisteita tekeviä tehtaita onkin lukuisia ympäri maailman, myös Euroopassa, on glyfosaattihapon (eli varsinaisen tehoaineen) valmistus keskittynyt lähinnä muutamaan tehtaaseen Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä eritoten Kiinassa, jossa Yunnanin provinssia keväällä vaivannut kuivuus rajoitti alueen vesivoimaan perustuvaa sähköntuotantoa. Tällä oli merkittävä vaikutus sähköä runsaasti kuluttavaan fosforin jalostukseen. Fosfori on glyfosaattihapon tuotannon tärkeimpiä raaka-aineita ja pula näkyi lähes välittömästi glyfosaatin jo ennestään korkeassa hintatasossa. Myös toisen tärkeän glyfosaatin raaka-aineen, glysiinin, hinta on yhä korkea huolimatta siitä, että glysiinin hintaa ennakoivan kivihiilen hinta on laskenut vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla. Vaikka fosforintuotanto Kiinassa elpyikin syksyä kohden, fosforin hinta on laskenut vasta viimeisen kuukauden aikana ja toisaalta samanaikaisesti luonnonolot haittasivat tuotantoa toisaalla, Pohjois-Amerikassa.

Yhdysvaltain eteläosissa sijaitseva Louisiana joutui hirmumyrsky Idan kouriin elo-syyskuun taitteessa. Samassa yhteydessä osavaltiossa sijaitseva, Yhdysvaltojen suurin glyfosaattihapon tuotantolaitos vaurioitui pahoin ja tuotanto pysähtyi puoleksitoista kuukaudeksi. Täyteen tuotantokapasiteettiin tehtaan uskotaan kirjoitushetkellä pääsevän tammikuun 2022 aikana. Täysin uutta glyfosaattihapon tuotantokapasiteettia ei tällä hetkellä rakenna yksikään alan toimijoista missään päin maailmaa.

Raaka-aineisiin liittyviin kustannuksiin voitaneen lukea myös pakkausmateriaalien hinnannousu, ja joissain tapauksissa myös pakkausmateriaalien (kanisterien) tavallista heikompi saatavuus.

Kysyntätilanne

Glyfosaatin kysyntä on globaalisti korkealla tasolla jo toista vuotta. 2020 vanhat varastot riittivät globaalisti vielä täydentämään tarvetta eikä pula realisoitunut. Glyfosaattipula alkoi muodostumaan vuoden 2021 alkupuolella, osittain myös siksi että isot ostajamaat eivät tilanneet heti alkuvuodesta hintojen ollessa vasta hieman koholla. Viivästyneiden tilausten realisoituminen kevään ja alkukesän aikana johti osaltaan pulan pahenemiseen ja myös hintojen voimakkaaseen nousuun. Nykyhetkellä vanhoja glyfosaattivarastoja ei ole missään ja eletään ”kädestä suuhun”. Toisaalta glyfosaatin tarve on yhä kova erityisesti Etelä-Amerikassa, jossa iso osa kasvintuotannosta perustuu glyfosaattia kestävien lajikkeiden viljelyyn. Samalla myös Pohjois-Amerikassa ennakoidaan ennätyskorkeaa viljelypinta-alaa glyfosaattia kestävälle soijapavulle.

Globaalisti glyfosaatin korkea hintataso on johtanut korvaavien rikkakasvihävitteiden, kuten glufosinaatin, dikvatin ja parakvatin kysynnän kasvuun. Näitä tehoaineita ei Euroopan markkinoilla kuitenkaan ole rekisteröityinä. Euroopassa osa viljelijöistä todennäköisesti korvaa mahdollisuuksien mukaan kevään sekä syksyn glyfosaattiruiskutuksia kasvukauden aikaisilla, valikoivilla rikkakasvihävitteillä, joiden kysyntä ja hinta on myös kasvanut, joskaan ei läheskään niin paljon kuin glyfosaatin.

Tällä hetkellä glyfosaatin kysynnän uskotaan pysyvän korkealla suhteessa tarjontaan ainakin tulevan kasvukauden ajan eivätkä valmistajat usko hintojen nopeaan tai voimakkaaseen muuttumiseen vuoden 2022 aikana. Viimeisteltyjen glyfosaattivalmisteiden hintataso on nyt noin kolminkertainen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Miten nyt kannattaa toimia?

Tämän hetken tietojen valossa kannattaa suunnitella tilaavansa glyfosaattia nyt sen verran kuin kevätkäytössä katsoo tarvitsevansa ja keskustella myöhemmin keväällä maatalousmyyjän kanssa koska kannattaa tilata glyfosaatti syyskäyttöä varten. Kevätkäytön alhaiset käyttömäärät pitävät kustannusta vielä siedettävänä, sillä kaikkein alhaisimmatkin käyttömäärät ajavat keväällä asiansa, varsinkin laadukkaampia glyfosaattivalmisteita käytettäessä. Toisaalta ruiskutusajankohdan suhteen on oltava hyvin tarkkana: pienet rikkakasvit tottelevat glyfosaattia herkemmin ja toisaalta glyfosaattiruiskutukselta ”paenneet” rikkakasvit ovat vaikeampia, ja siten kalliimpia torjua myöhemmin kasvukaudella valikoivilla valmisteilla.

Sekä glyfosaattihapon rajallisesta saatavuudesta että kohonneista rahtikustannuksista johtuen kaikki valmistajat priorisoivat väkevämpien glyfosaattivalmisteiden tuotantoa. Laimeiden 360 g/l -glyfosaattivalmisteiden tuotanto on rajoitettua ja siten niiden saatavuus ei ole paras mahdollinen. Toisaalta myös, korkeasta rahtikustannuksen osuudesta johtuen, 360g/l -tuotteiden hehtaarikustannus voi vuonna 2022 muodostua jopa kalliimmaksi kuin väkevämmillä valmisteilla, jotka usein sisältävät myös oman kiinnitteensäkin.

Teksti: Antti Tuulos, Tuotepäällikkö, Lantmännen Agro